Suomen Myyntimediat blogi

Puhelin ja petollinen sekunti

Maanantai 27.11.2023 klo 14.18

Puhelin on nykyään monille meistä erottamaton osa arkea. Lapsille ja nuorille se on yhteys maailmaan, ystäviin ja harrastuksiin. Kuitenkin, kuten Mikon tarina osoittaa, pieni hetki huolimattomuutta voi muuttaa elämää dramaattisesti.

Tavallinen päivä, tavallinen hetki

Mikon, 11-vuotiaan pojan, koulupäivä oli ollut pitkä ja uuvuttava. Historian koe ja matematiikan läksyt olivat vieneet voimat, mutta iltapäiväkerhossa pelaaminen oli tuonut mukavaa vaihtelua päivään. Kun koulun jälkeen oli aika suunnata kotiin, Mikon puhelin piippasi. Se oli viesti parhaalta ystävältä Samilta. Mikko avasi viestin ja alkoi lukea sitä samalla, kun käveli kohti suojatietä.

Kohtalokas sekunti

Samalla hetkellä, kun Mikon silmät siirtyivät viestiin, hän lähestyi suojatietä. Hän ei nähnyt lähestyvää autoa eikä huomannut, että liikennevalot olivat punaiset. Mikko astui suojatielle ajattelematta sen enempää.

Autoilija, nuori nainen nimeltään Elina, teki kaikkensa väistääkseen Mikkoa. Vaikka hän jarrutti voimakkaasti ja yritti väistää, Mikon ja auton törmäys oli väistämätön. Mikko sinkoutui ilmaan ja iskeytyi maahan muutaman metrin päähän.

Seuraukset

Mikko vietiin sairaalaan. Hänellä oli murtumia ja mustelmia, mutta onnekseen hän selvisi ilman vakavampia vammoja. Fyysinen paraneminen vei aikaa, mutta vielä pidempään kesti toipuminen henkisesti. Törmäys oli jättänyt jälkensä Mikon mieleen.

Myös Elina, autoilija, kärsi tapahtuneesta. Vaikka hän ei ollut syyllinen onnettomuuteen, hän tunsi silti suurta syyllisyyttä ja ahdistusta. Elina kävi terapiassa käsitelläkseen tapahtunutta ja sai tukea läheisiltään.

Uusi alku

Kun Mikko palasi kouluun viikkojen sairaalassaolon ja toipilasaikansa jälkeen, hän huomasi maailman muuttuneen. Koulutoverit suhtautuivat häneen varoen, ja monet olivat selvästi vaikuttuneita siitä, mitä oli tapahtunut. Mikko huomasi olevansa paitsi onnettomuuden uhri, myös elävä esimerkki siitä, kuinka vaarallista on antaa pienen hetken huolimattomuuden määrittää koko elämäänsä.

Hän päätti käyttää kokemuksensa positiivisesti ja alkoi puhua aktiivisesti kouluissa ja yhteisötilaisuuksissa puhelinten käytöstä liikenteessä. Mikon viesti oli yksinkertainen: "Älä anna pienen hetken muuttaa elämääsi ikuisesti."

Samalla Mikko ystävystyi Elinan kanssa, autoilijan, joka oli ollut osallisena onnettomuudessa. Molemmat löysivät lohtua ja tukea toisistaan, ja he alkoivat tehdä yhteistyötä liikenneturvallisuuskampanjoissa. Elina jakoi tarinaansa kuljettajana ja korosti kuinka tärkeää on olla valppaana ja odottaa odottamattomia liikenteessä.

Lopputulema

Mikon tarina osoittaa, että vaikka elämässä voi tapahtua odottamattomia ja traagisia hetkiä, niistä voi myös nousta ja tehdä merkityksellistä muutosta ympärillään. On tärkeää opettaa lapsillemme ja nuorillemme, kuinka tärkeää on olla tietoinen ympäristöstään, ja ennen kaikkea, kuinka tärkeää on arvostaa jokaista hetkeä ja tehdä turvallisia valintoja.

Vinkkejä lapsille puhelimen käyttöön liikenteessä

1. Älä tekstaa ja kävele: vaikka kävelisitkin jalkakäytävällä, teksitiviestien kirjoittaminen tai puhelimen näytöltä lukeminen voi olla vaarallista. Etenkin risteyksissä ja suojateillä on tärkeää keskittyä ympäristöön eikä puhelimeen. 
2. Käytä kuulokkeita viisaasti: kuulokkeiden käyttö voi estää sinua kuulemasta ympäröivää liikennettä, kuten autojen ääniä tai torven soittoa. 
3. Sovellukset kiinni ylittäessäsi tietä: vaikka olisit keskellä jännittävää peliä tai chattaamassa ystäviesi kanssa, laita puhelin pois tai sovellus tauolle kun ylität tietä.
4. Hyödynnä handsfree-toimintoa pyöräillessäsi
5. Sovi säännöt vanhempiesi kanssa: keskustele vanhempiesi kanssa ja sopikaa yhdessä säännöt puhelimen käytölle liikenteessä. 
6. Vältä selfieiden ottamista tiellä
7. Opettele puhelimen hätätoiminnot: tiedä, miten voit soittaa hätänumeroon nopeasti puhelimestasi ja opettele käyttämään puhelimesi hätätoimintoja, kuten sijainnin jakamista. 
8. Käytä navigointisovelluksia turvallisesti: jos käytät puhelintasi navigointiin esim. pyöräillessäsi, varmista että olet asettanut reitin ennen matkan alkua. 
9. Älä anna puhelimen häiritä keskittymistäsi: aseta puhelin äänettömälle tai älä häiritse -tilaan, kun olet liikenteessä.

Katseet kohti rakastettua juhlaa

Torstai 2.11.2023 klo 14.18

Joulu on vuoden odotetuin juhla. Joulu saa ihmiset ympäri maailmaa pysähtymään, hiljentymään ja kokoontumaan yhteen perheidensä ja ystäviensä kanssa. Vaikka joulu on monille ensisijaisesti kristillinen juhla, sen juuret ulottuvat syvälle historiaan ja se on monissa kulttuureissa saanut erilaisia merkityksiä. Mikä tekee joulusta niin erityisen, ja miten erilaiset kulttuurit ja perinteet vaikuttavat siihen, miten juhlaa vietetään eri puolilla maailmaa?

Minulle joulu merkitsee aina pysähtymisen ja hiljentymisen aikaa. Jouluna eivät soi työpuhelimet ja ei tarvitse olla tavoitettavissa. Puhelimen voi oikeastaan jättää työpöydälle ja nauttia hiljaisuudesta. Joulu on minulle ainoa aika vuodesta, kun todella saa rauhoittua ja levätä. Käytän joulun ajan aina lepäämiseen ja keskityn vain läheisiin ihmisiin ja perheenjäseniin.

Historialliset juuret

Joulu juontaa juurensa useista eri kulttuurisista perinteistä ja uskonnoista. Ennen kuin kristinusko levisi Eurooppaan, monissa kulttuureissa juhlittiin talvipäivänseisausta – pimeimmän päivän ja valon voiton yötä yli. Esimerkiksi roomalaiset viettivät Saturnalia-juhlaa, joka oli omistettu sadonkorjuulle ja viljajumala Saturnukselle.

Kun kristinusko alkoi levitä, monet näistä vanhoista perinteistä sulautuivat kristilliseen joulujuhlaan. Joulun sanotaan juhlistavan Jeesuksen syntymää, mutta tarkkaa päivämäärää ei mainita Raamatussa. Joulukuun 25. päivän valinta Jeesuksen syntymäpäiväksi saattaa olla yritys kristillistää jo olemassa olevia perinteitä ja juhlia.

Joulu ei minulle ole koskaan ollut kovin uskonnollinen juhla. En ole joulukirkon vakiokävijä, mutta haaveena minulla on joskus osallistua jouluaaton jumalanpalvelukseen. Uskon sen olevan kaunis kokemus ja toki saattaa ensikerran jälkeen tarttua joulun perinteeksi myös minulle.

Suomalainen joulu

Suomessa joulu on vuosisatojen ajan ollut merkittävä juhla. Vanhat suomalaiset uskomukset ja perinteet ovat sekoittuneet kristinuskon tuomiin tapoihin. Esimerkiksi kodin koristelu havuilla ja kynttilöillä juontaa juurensa aikaan ennen kristinuskoa, kun uskottiin, että valo ja vihreys karkottavat pimeyden ja pahat henget.

Nykyisin suomalaisille joulu on ennen kaikkea perheen yhteinen aika. Joulupöydässä nautitaan perinteisiä herkkuja kuten kinkkua, laatikoita ja rosollia. Joululahjojen antaminen ja saaminen on monelle tärkeä osa juhlaa, mutta vielä tärkeämpää on yhdessäolo, rauhoittuminen ja kiitollisuuden tunne.

Joulu maailmalla

Vaikka joulu juhlitaan monissa maissa, sen merkitys ja tavat vaihtelevat suuresti. Esimerkiksi Etelä-Amerikassa joulu on vahvasti uskonnollinen juhla, jota vietetään messuilla ja kirkollisilla seremonioilla. Toisaalla, kuten Australiassa, joulu sijoittuu keskelle kesää, jolloin juhlaan liittyy piknikejä ja rantoja.

Amerikkalaisessa kulttuurissa joulu on suuri kaupallinen juhla, joka alkaa jo marraskuun lopulla "Black Fridayn" myötä. Lahjat, koristeet ja musiikki täyttävät kodit ja kaupungit, ja monille joulu on ennen kaikkea ilon ja yhdessäolon juhla.

Syvempi merkitys

Vaikka joulu on monille ensisijaisesti iloinen ja valoisa juhla, sen taustalla on syvempiä merkityksiä. Joulu muistuttaa meitä toivosta, rakkaudesta ja hyväntekeväisyydestä. Se on aika, jolloin monet ihmiset pysähtyvät miettimään elämänsä tarkoitusta ja sitä, mitä he voivat tehdä auttaakseen muita.

Joulun sanoma hyvästä tahdosta ja rauhasta ei ole sidottu mihinkään tiettyyn uskontoon tai kulttuuriin. Se on universaali viesti, joka resonoi ihmisten sydämissä ympäri maailmaa.

Rakkaimmat joulumuistoni liittyvät lapsuuteni jouluihin, jotka ovat juurtuneet muistoihini pysyvästi. Muista selvästi jouluaton tuoksun ja äitini valmistamat jouluateriat. Läheisten muistaminen on myös kuulunut perheeni joulurituaaleihin ja käymme vuosittain haudoilla muistamassa jo poistuneita läheisiämme. Kynttilämeri hautausmaalla on kaunis ja vaikuttava näky, se on nähtävä joka vuosi.

Joulun merkitys on monimuotoinen ja monitahoinen, mutta sen ydin on yhteinen: se on aika, jolloin ihmiset kokoontuvat yhteen juhlimaan, jakamaan ja rakastamaan. Olipa kyseessä sitten uskonnollinen juhla, perheen yhteinen hetki tai mahdollisuus auttaa muita, joulu muistuttaa meitä ihmisen hyvyydestä ja siitä, että pimeimmänkin yön jälkeen valo voittaa aina.

Jokainen meistä voi löytää joulusta oman merkityksensä ja tehdä siitä juhlan, joka heijastaa omia arvojamme ja perinteitämme. Mutta ennen kaikkea joulu muistuttaa meitä siitä, että yhdessä olemme vahvempia ja että rakkaus ja ystävyys ovat elämän suurimpia lahjoja.

Tähän on hyvä päättää tämän kertainen blogi kirjoitukseni. Toivotan kaikille lukijoille rauhallista ja mukavaa joulua!

Koulukiusaaminen on yhteiskunnan riesa

Tiistai 10.10.2023 klo 14.06 - Mika-Matti Trogen

Koulukiusaamista on yritetty nujertaa Suomessa jo vuosia. Koulukiusaamisen ehkäisyyn suunnatuista toimenpiteistä, poliitikkojen juhlapuheista ja erilaisista kampanjoista huolimatta se ei ole kadonnut mihinkään. Päinvastoin, koulukiusaaminen kuuluu valitettavasti edelleen monen koululaisen arkeen koulussa, koulutiellä, internetissä ja kotona.

Valitettavaa on myös se, että kiusaaminen on saanut yhä väkivaltaisempia muotoja. Mediassa on paljon karmeita tarinoita koulukiusattujen ja heidän läheisiensä kärsimyksistä, ja seuraukset pysyvät usein kiusatun mukana läpi elämän tai jopa lopettavat nuoren elämän.
Tutkiessani eri tarinoita tiedostusvälineissä, mieleeni jäi kirjoitus, jossa 15-vuotiaan Olivian äiti kertoo kuinka koulukiusaaminen vei hänen tyttärensä hengen. Olivia oli kärsinyt 2,5 vuoden ajan vakavasta ja toistuvasta koulukiusaamisesta. Vanhemmat pojat olivat haukkuneet ja huutaneet tytölle.

Hänet jätettiin myös tahallaan ulkopuolelle. Äiti ja tytär olivat epätoivoisia ja yrittivät
kaikkensa toiminnan lopettamiseksi. Valitettavasti Olivia kuitenkin ahdistui ja alkoi jäämään koulusta pois. Lopulta ahdistus kasvoi liian suureksi ja Olivia päätti itse elämänsä. Taas yksi tositarina liikaa, asialle on tehtävä jotakin.

Vakava ongelma, jonka edessä emme saa ummistaa silmiämme

Koulut ovat paikkoja, joissa lapsille ja nuorille opetetaan paitsi akateemisia taitoja, myös sosiaalisia taitoja, kuten yhteistyötä, empatiaa ja toisten kunnioittamista. Kuitenkin Suomessa, kuten monissa muissakin maissa, koulukiusaaminen on iso ongelma, joka vaatii jatkuvaa huomiota, toimintaa ja ennaltaehkäisyä. 

Viimeaikaisten tutkimusten mukaan noin joka kymmenes peruskoululainen kokee kiusaamista Suomessa. Lukema on pysynyt melko vakaana viime vuosina, mutta se on edelleen huolestuttavan korkea. Erityisesti kyberkiusaaminen on noussut esiin uutena ja kasvavana haasteena.

Kiusaamisen eri muotoja ja vaikutuksia

Kiusaaminen voi ilmetä monissa eri muodoissa - fyysisenä, sanallisena, sosiaalisena tai jopa kyberkiusaamisena, joka tapahtuu digitaalisissa ympäristöissä. Vaikka kiusaamisen muoto voi vaihdella, sen vaikutukset ovat usein samankaltaisia: alentunut itsetunto, masennus, ahdistuneisuus ja jopa itsetuhoiset ajatukset.

Suomi on ottanut useita askeleita koulukiusaamisen torjumiseksi. Yksi merkittävimmistä
aloitteista on KIVA Koulu -ohjelma, joka on tutkimuspohjainen toimintamalli koulukiusaamisen vähentämiseksi. Ohjelman avulla pyritään ennaltaehkäisemään kiusaamista ja puuttumaan siihen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Lisäksi opettajien koulutuksessa painotetaan yhä enemmän sosiaalisen ilmapiirin merkitystä ja opettajille annetaan työkaluja kiusaamisen tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen.

Kiusaamisen vastaisessa taistelussa on tärkeää, että koko kouluyhteisö - opettajat, oppilaat, vanhemmat ja muu henkilökunta - tekevät yhteistyötä. Kouluympäristön tulisi olla sellainen, jossa jokainen voi tuntea olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi.

Vaikka Suomi on tehnyt merkittäviä edistysaskeleita koulukiusaamisen torjumisessa, ongelmaa ei ole todellakaan voitettu. On tärkeää, että yhteiskunta, koulut ja
vanhemmat jatkavat työtä kiusaamisen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Jokaisen lapsen ja nuoren on saatava käydä koulua ilman pelkoa kiusaamisesta.

Digitalisaatio tuo uusia haasteita

Vaikka teknologia on tuonut mukanaan monia mahdollisuuksia opetuksessa, se on myös avannut ovet uudenlaiselle kiusaamiselle. Kyberkiusaaminen on nimittäin anonyymimpää ja voi tapahtua milloin tahansa, minkä vuoksi sen torjuminen vaatii erityistä huomiota. On tärkeää, että kouluissa opetetaan digitaalista kansalaisuutta ja nettikäyttäytymistä, jotta nuoret oppivat käyttämään teknologiaa vastuullisesti.

Voimme kaikki olla osa ratkaisua

Koulukiusaamisen torjunta ei ole vain opettajien tai vanhempien vastuulla. Jokainen meistä voi olla osa ratkaisua. Olipa kyse sitten pienistä teoista, kuten kaverin tukemisesta vaikeina aikoina, tai suuremmista aloitteista, kuten koulukiusaamisen vastaisten tapahtumien järjestämisestä, jokaisella teolla on merkitystä.

Tulevaisuuden näkymät

Vaikka koulukiusaamisen torjunnassa on edelleen paljon työtä, on syytä olla toiveikas.
Monet koulut ovat jo nyt osoittaneet, että kiusaamista voidaan vähentää merkittävästi oikeilla toimilla ja yhteisöllisellä asenteella. Jatkamalla tätä työtä voimme varmistaa, että tulevaisuudessa koululaiset voivat opiskella kouluissa, joissa kiusaamista ei hyväksytä missään muodossa.