Suomen Myyntimediat blogi

Joukkueen merkitys vammaiselle henkilölle

Keskiviikko 13.9.2023 klo 13:25

Vammaisuus ei rajoita vain fyysisesti, vaan se voi vaikuttaa myös sosiaaliseen ja emotionaaliseen hyvinvointiin.

Yhä useammat vammaiset henkilöt ovat kuitenkin löytäneet voimaa ja tukea osallistumalla erilaisiin joukkueisiin ja yhteisöihin. Tässä artikkelissa tutkimme, miksi joukkueen merkitys vammaiselle henkilölle voi olla niin suuri ja miten se vaikuttaa heidän elämänlaatuunsa.

Yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuus

Vammaisille henkilöille joukkueet tarjoavat mahdollisuuden tuntea kuuluvansa osaksi jotakin suurempaa. Yhteiset tavoitteet ja jaetut kokemukset luovat vahvan yhteenkuuluvuuden tunteen, joka voi auttaa lievittämään sosiaalista eristyneisyyttä ja yksinäisyyttä.

Itsetunnon ja itseluottamuksen vahvistuminen

Joukkueen jäsenyys voi auttaa vammaisia henkilöitä vahvistamaan omaa itsetuntoaan ja itseluottamustaan. Onnistumiset ja yhdessä koetut haasteet voivat lisätä henkilön uskoa omiin kykyihinsä, mikä heijastuu myös muilla elämänalueilla.

Liikunnan ja aktiivisuuden edistäminen

Monet vammaiset henkilöt voivat hyötyä liikunnasta ja aktiivisesta elämäntavasta.
Joukkueen mukanaolo tarjoaa motivoivan ympäristön, jossa liikunnasta tulee osa arkipäivää. Tämä voi parantaa fyysistä kuntoa ja kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Sosiaalisten taitojen kehittyminen

Joukkueet tarjoavat mahdollisuuden harjoitella ja kehittää erilaisia sosiaalisia taitoja, kuten vuorovaikutusta, tiimityötä ja konfliktien ratkaisua. Nämä taidot ovat arvokkaita paitsi joukkueen sisällä, myös yleisesti elämässä selviytymisessä.

Esteiden voittaminen ja empowerment

Vammaisille henkilöille joukkueen merkitys ulottuu usein myös esteiden voittamiseen ja empowermentiin. Joukkueen jäsenyys tarjoaa mahdollisuuden todistaa omat kyvyt ja näyttää, että vammaisuus ei määritä heidän potentiaaliaan. Tämä voi inspiroida muita vammaisia henkilöitä uskomaan itseensä ja tavoittelemaan omia unelmiaan rohkeammin.

Vertaistuki ja kokemusten jakaminen

Joukkueet luovat luontevan foorumin vertaistuelle ja kokemusten jakamiselle. Vammaisilla henkilöillä on mahdollisuus keskustella samankaltaisista haasteistaan ja voitoistaan muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Tämä luo ainutlaatuisen yhteisön, jossa ymmärrys ja tuki ovat vahvoja.

Yhteiskunnallinen muutos ja tietoisuuden lisääminen

Joukkueet voivat myös edistää yhteiskunnallista muutosta ja lisätä tietoisuutta vammaisuudesta. Osallistuminen erilaisiin tapahtumiin ja kilpailuihin voi herättää huomiota vammaisten henkilöiden kyvykkyyksiin ja saada yhteiskunnan pohtimaan ennakkoluulojaan ja rajoitteitaan.

Monimuotoisuus ja inklusiivisuus

Joukkueet voivat edistää monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta yhteiskunnassa. Kun vammaiset ja ei-vammaiset henkilöt työskentelevät yhdessä samassa joukkueessa, se luo tilaisuuden oppia toisiltaan ja murtaa stereotypioita. Tämä edistää ymmärrystä ja yhteistyötä eri taustoista tulevien ihmisten välillä.

Tulevaisuuden mahdollisuudet

Vammaisten henkilöiden joukkuetoiminalla on potentiaalia kasvaa ja kehittyä tulevaisuudessa. Uusien teknologisten innovaatioiden ja yhteisöllisten verkostojen avulla joukkueet voivat laajentaa vaikutustaan ja tarjota entistä monipuolisempia mahdollisuuksia vammaisille ihmisille.

Lopuksi

Joukkueen merkitys vammaiselle henkilölle on syvällinen ja monipuolinen. Se vaikuttaa paitsi yksilön hyvinvointiin, myös yhteisön rakentamiseen, tietoisuuden lisäämiseen ja yhteiskunnalliseen muutokseen. Vammaiset henkilöt voivat löytää voimaa, inspiraatiota ja yhteenkuuluvuutta osallistumalla erilaisiin joukkueisiin, mikä edistää heidän kokonaisvaltaista hyvinvointiaan ja osallisuuttaan yhteiskunnassa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: joukkueurheilu, yhteisöllisyys, yhteenkuuluvuus, järjestölehti, yhdistyslehti, vammaisliikunnanilo, vammaisliikunta, printmix, printmixoy, suomenmyyntimediat, suomenmyyntimediatkokemuksia, printmixkokemuksia, metsek, metsekgroup, paino, lehti

Lasten suojatieonnettomuuksien vähentäminen vaatii yhteistyötä

Perjantai 21.7.2023 klo 11:27

Suojatie on tarkoitettu turvalliseen tienylitykseen ja se on merkittävä asia puhuttaessa lasten liikenneturvallisuudesta. Valitettavasti lasten suojatiellä tapahtuvat onnettomuudet ovat yhä liian yleisiä ja aiheuttavat usein vakavia seurauksia. Tässä artikkelissa tarkastelemme lasten suojatien onnettomuuksien problematiikkaa, niiden syitä ja keinoja parantaa lasten turvallisuutta suojateillä.

Onnettomuustilastot ja niiden merkitys

Tilastojen mukaan lasten suojatien onnettomuudet ovat vakava huolenaihe. Suomessa tapahtui viime vuonna lukuisia onnettomuuksia, joissa lapset loukkaantuivat tai kuolivat suojatietä ylittäessään. Näitä onnettomuuksia aiheuttivat pääasiassa autoilijoiden laiminlyönnit pysähtymisvelvollisuudessaan suojatien edessä sekä lasten oma huolimattomuus liikenteessä.

Onnettomuuksien syitä ja tekijöitä

Lasten suojatien onnettomuudet johtuvat monista tekijöistä, ja ne voivat tapahtua eri osapuolten huolimattomuuden tai virheellisen toiminnan seurauksena. Joitakin yleisiä syitä lasten suojatien onnettomuuksiin ovat:

Havainnointivirheet: Sekä autoilijat että lapset voivat tehdä havainnointivirheitä suojatiellä. Autoilijoiden tulee olla erityisen tarkkaavaisia havaitessaan lapsia suojatiellä ja antaa heille etuajo-oikeus. Lapset puolestaan saattavat olla liian kiireisiä tai innostuneita ylittämään tien ilman asianmukaista varovaisuutta.

Nopeus ja etäisyys: Autoilijoiden liian suuri nopeus tai riittämätön etäisyys suojatien lähestyessä lisäävät onnettomuusriskiä. Nopeusrajoitusten noudattaminen ja riittävä etäisyys suojatielle mahdollistavat riittävän pysähtymisajan lapsille.

Heikko näkyvyys: Huonot sääolosuhteet, pimeys tai esteet voivat heikentää näkyvyyttä suojatiellä. Lapset voivat olla vaikeasti havaittavissa, mikä lisää riskiä onnettomuuksille. Valaistuksen parantaminen suojateillä ja heijastinten käyttö auttavat par antamaan paremman näkyvyyden ja varoittamaan autoilijoita lähestyvistä jalankulkijoista.

Koulutuksen puute: Lasten liikenneturvallisuuskoulutuksen puute voi johtaa virheelliseen toimintaan suojatiellä. On tärkeää tarjota lapsille ja heidän vanhemmilleen kattavaa liikennekasvatusta ja koulutusta suojatien turvallisesta ylittämisestä. Koulujen, vanhempien ja paikallisten yhteisöjen tulisi tehdä yhteistyötä tällaisen koulutuksen tarjoamiseksi.

Turvallisuuden edistäminen suojateillä

Lasten suojatien onnettomuuksien vähentämiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka sisältää seuraavia toimenpiteitä:

Liikennekasvatus ja tiedotus: Lasten tulisi saada perusteellinen koulutus suojatien turvallisesta käytöstä ja liikennesäännöistä. Vanhempien, koulujen ja muiden sidosryhmien tulisi myös osallistua tiedotuskampanjoihin, jotka korostavat suojatien turvallista ylittämistä.

Infrastruktuurin parantaminen: Suojateitä tulisi suunnitella ja rakentaa lasten tarpeet huomioon ottaen. Hidasteiden ja esteiden sijoittaminen suojateiden läheisyyteen voi auttaa hidastamaan autojen nopeuksia ja parantaa näkyvyyttä. Valaistuksen parantaminen ja liikennemerkkien selkeys ovat myös tärkeitä.

Valvonta ja seuraamukset: Poliisin aktiivinen valvonta suojateiden läheisyydessä voi toimia pelotteena ja muistuttaa autoilijoita pysähtymisvelvollisuudestaan.

Roolimallina toimiminen: Aikuisilla on tärkeä rooli lasten liikenneturvallisuuden edistämisessä. Heidän tulisi toimia hyvänä esimerkkinä ja osoittaa oikeat liikennekäyttäytymisen mallit suojatien ylittämisessä.

Teknologian hyödyntäminen: Teknologian kehittyminen tarjoaa mahdollisuuksia parantaa lasten turvallisuutta suojateillä. Älykkäät liikennejärjestelmät ja jalankulkijoiden varoitusjärjestelmät voivat auttaa havaitsemaan lapsia suojatiellä ja varoittamaan autoilijoita heidän läsnäolostaan.

Onnettomuuksien vähentäminen vaatii yhteistyötä eri tahojen välillä

Koulujen tulisi ottaa liikenneturvallisuus osaksi opetussuunnitelmaansa ja tarjota säännöllistä liikennekasvatusta oppilailleen. Koulujen henkilökunnan ja vanhempien tulisi tehdä yhteistyötä ja järjestää tiedotustilaisuuksia, kampanjoita ja harjoituksia, jotka keskittyvät suojatien turvalliseen ylittämiseen.

Vanhempien tulisi osallistua aktiivisesti lastensa liikenneturvallisuuden edistämiseen. Heidän tulisi opettaa lapsilleen oikeaa suojatien käyttäytymistä ja varmistaa, että lapset ymmärtävät liikennesäännöt ja riskit. Vanhempien tulisi myös kannustaa ja valvoa lastensa liikenneturvallista käyttäytymistä.

Jatkuvan tutkimuksen avulla voidaan kehittää entistä parempia menetelmiä ja ratkaisuja lasten suojatien onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Tutkimuksen avulla voidaan tunnistaa riskitekijät, arvioida toimiviksi havaittuja toimenpiteitä ja kehittää uusia innovaatioita turvallisemman liikenneturvallisuuden takaamiseksi.

Liikenneturvallisuudesta tiedottaminen ja tiedostamisen lisääminen ovat avainasemassa. Mediassa, sosiaalisessa mediassa ja erilaisissa tiedotuskampanjoissa tulisi korostaa lasten suojatien turvallisen ylittämisen merkitystä ja antaa konkreettisia vinkkejä turvalliseen käytökseen.

Lasten suojatien onnettomuuksien vähentäminen vaatii jatkuvaa sitoutumista ja yhteistyötä kaikilta osapuolilta. Autoilijoiden, jalankulkijoiden, vanhempien, koulujen, paikallisyhteisöjen ja viranomaisten on tehtävä yhteistyötä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Vain kaikkien osapuolten aktiivinen panos ja sitoutuminen voivat vähentää lasten suojatien onnettomuuksia.

Lopuksi

On tärkeää korostaa, että lasten suojatien onnettomuuksien ehkäiseminen on jatkuva prosessi, joka vaatii jatkuvaa tiedotusta, valvontaa, koulutusta ja tiedostamista. Autoilijoiden tulee olla tarkkaavaisia suojateiden lähestyessä ja noudattaa pysähtymisvelvollisuuttaan. Jalankulkijoiden, erityisesti lasten, tulee oppia oikea tapa ylittää suojatie ja olla tarkkaavaisia liikenteessä.

Vanhempien, koulujen ja yhteisöjen on tehtävä yhteistyötä ja tarjottava liikenneturvallisuuskoulutusta lapsille. Vain näin voimme luoda turvallisemman ympäristön lapsille suojatien ylittämiseen ja vähentää lasten suojatiellä tapahtuvia onnettomuuksia.

Tämä kirjoitus on julkaistu alunperin Liikkuvan Poliisin Perinneyhdistys ry:n Viesti -lehdessä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: suojatie, onnettomuus, onnettomuudet, liikenneturvallisuus, liikkuvapoliisi, printmix, printmixoy, printmixkokemuksia, suomenmyyntimediat, suomenmyyntimediatkokemuksia #metsekgroup #metsek #mikatrogen #järjestölehti #yhdistyslehti

Kesäloma on rentoutumisen aikaa

Maanantai 10.7.2023 klo 14:13 - Mika-Matti Trogen

Loma-ajat ja rentoutuminen ovat tärkeitä elementtejä terveellisen ja tasapainoisen elämän kannalta. Nykypäivän kiireisessä maailmassa, jossa teknologia ja työ vaativat jatkuvaa läsnäoloa, on entistä tärkeämpää pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan. Loma-ajat tarjoavat mahdollisuuden irrottautua arjen kiireistä ja antavat meille tilaisuuden rentoutua ja palautua.

Loman aikana on tärkeää unohtaa työasiat hetkeksi ja keskittyä itseensä. On hyvä luoda selkeä raja työn ja vapaa-ajan välille. Tämä auttaa vähentämään stressiä ja antaa tilaa levätä ja rentoutua. Loma tarjoaa mahdollisuuden tehdä asioita, joita arjen kiireessä ei ehkä ehdi tai jaksa tehdä. Voit lähteä matkalle uusiin maisemiin, viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa, harrastaa omia kiinnostuksenkohteita tai vain nauttia rauhasta ja hiljaisuudesta.

Rentoutuminen ei kuitenkaan rajoitu pelkästään loma-aikoihin. Se on tärkeää myös arjessa, jotta jaksamme paremmin. Rentoutumiseen voi kuulua erilaisia aktiviteetteja, kuten meditointia, joogaa, lukemista, musiikin kuuntelua tai kävely luonnossa. Jokaisella on omat tapansa rentoutua, ja on tärkeää löytää ne juuri itselle sopivat keinot.

Loman ja rentoutumisen hyödyt ulottuvat pidemmälle kuin pelkkään hetkelliseen hyvään oloon. Ne edistävät myös terveyttä ja hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Stressin vähentyessä ja mielen rauhoittuessa kehomme voi palautua paremmin ja saada enemmän energiaa. Rentoutuminen auttaa myös lisäämään luovuutta ja keskittymiskykyä sekä parantamaan unen laatua.

On tärkeää muistaa, että loma-ajat ja rentoutuminen eivät ole ylellisyyttä, vaan olennainen osa terveellistä elämäntapaa. Ne ovat investointi omaan hyvinvointiin ja onnellisuuteen. Vaikka arki saattaa välillä tuntua kiireiseltä ja lomat pitkän matkan päässä, voimme silti ottaa pieniä rentoutumishetkiä päivittäin. Pienetkin tauot arjen keskellä voivat tehdä suuren eron jaksamisessa ja hyvinvoinnissa.

Loma-ajat eivät automaattisesti tarkoita, että meidän täytyy lähteä kauas tai tehdä suuria suunnitelmia. Välillä parhaimmat lomat voivat olla niitä, jotka vietämme kotona tai lähialueilla, tekemällä yksinkertaisia asioita, joista nautimme.

Loma-ajan suunnittelu voi auttaa meitä saamaan enemmän irti rentoutumisesta.
Tehkäämme listoja asioista, joita haluamme tehdä tai paikoista, joissa haluamme käydä. Saatamme haluta kokeilla uusia harrastuksia, tutustua eri kulttuureihin tai vain viettää aikaa luonnossa. Tärkeintä on tehdä sellaisia asioita, jotka tuottavat iloa ja auttavat meitä irrottautumaan arjen rutiineista.

Loman aikana on myös tärkeää löytää tasapaino aktiivisen tekemisen ja lepäämisen välillä. Vaikka olisi houkuttelevaa täyttää päivät jatkuvalla menolla, meidän on annettava kehollemme ja mielellemme aikaa levätä. Hyvä uni, terveellinen ravinto ja riittävä liikunta ovat tärkeitä osatekijöitä loma-ajan hyödyntämisessä.

Lisäksi kannattaa ottaa huomioon, että loma-ajat voivat olla erilaisia eri ihmisille.
Jotkut saattavat kaivata hiljaista aikaa yksinään, kun taas toiset nauttivat sosiaalisista tapahtumista ja ryhmäaktiviteeteista. On tärkeää kuunnella omia tarpeitamme ja luoda loma, joka sopii juuri meille.

Kaiken kaikkiaan loma-ajat ja rentoutuminen ovat olennainen osa tasapainoista elämää. Ne antavat meille mahdollisuuden palautua, nauttia elämästä ja ladata akkumme uutta arkea varten. Vaikka loma-ajat voivat olla rajallisia ja harvinaisia, voimme silti ottaa pieniä rentoutumishetkiä arjen keskelle. Muistakaamme priorisoida oma hyvinvointimme ja varata aikaa loma-ajoille ja rentoutumiselle, sillä ne auttavat meitä olemaan parhaita versioita itsestämme.

Rentoutuminen ei aina vaadi suuria ponnisteluja tai erityisiä puitteita. Voimme löytää rentoutumisen hetkiä ja paikkoja arjen keskellä. Se voi olla hetki aamukahvikupin äärellä, jolloin annamme itsellemme luvan vain olla ja nauttia hetkestä. Se voi olla lyhyt kävely luonnossa tai hetki keskittymistä hengitykseen ja meditointiin.

Rentoutuminen voi myös liittyä omien mielenkiinnonkohteiden tai intohimojen parissa puuhasteluun. Se voi olla musiikin soittamista, maalaamista, lukemista tai puutarhanhoitoa. Nämä aktiviteetit auttavat meitä irrottautumaan arjen stressistä ja tuovat iloa elämään.
On myös tärkeää tiedostaa, että rentoutuminen ei ole ainoastaan henkistä, vaan se voi sisältää myös fyysisen osan. Liikunta ja urheilu voivat olla erinomaisia tapoja ren-toutua ja purkaa stressiä. Joogaharjoitukset, lenkkeily luonnossa tai vaikka uinti voivat auttaa meitä löytämään tasapainoa kehon ja mielen välillä.

Loman ja rentoutumisen aikana voimme myös kokeilla uusia kokemuksia ja haasteita. Se voi olla uuden harrastuksen aloittaminen, retki jonnekin uuteen paikkaan tai vaikka oppiminen uudesta taidosta. Uudet kokemukset antavat meille mahdollisuuden laajentaa näkökulmaamme ja saavuttaa henkilökohtaista kasvua.

Loma-ajat ja rentoutuminen ovat tärkeitä myös työelämässä. Tutkimukset osoittavat, että työntekijät, jotka ottavat säännöllisesti lomia ja pitävät huolta rentoutumisestaan, ovat tuottavampia, luovempia ja motivoitu-neempia. Loma-ajat antavat meille mahdollisuuden palata töihin virkeinä ja energisinä, valmiina kohtaamaan uusia haasteita.

Joten, huolimatta kiireisestä elämästämme ja aikatauluistamme, muistetaan pitää loma-ajat ja rentoutuminen tärkeänä osana elämäämme. Ne auttavat meitä löytämään tasapainoa, parantamaan hyvinvointiamme ja nauttimaan elämän iloista. Panostakaamme omaan hyvinvointiimme ja muistetaan antaa itsellemme lupa levätä ja rentoutua, sillä se on avain terveelliseen ja onnelliseen elämään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rentoutuminen, kesä, loma, kesäloma, printmix, printmixoy, printmixkokemuksia, suomenmyyntimediat, suomenmyyntimediatkokemuksia, metsek, metsekgroup, yhdistyslehti, järjestölehti, paino, mikatrogen

Liikunnalla on suuri merkitys vammaiselle henkilölle

Tiistai 20.6.2023 klo 12:29

Varsinkin vammaiset lapset ja nuoret liikkuvat liian vähän. Suomessa on kuitenkin loistavia esimerkkejä, jotka kannustavat uusia tulokkaita liikunnan ja urheilun pariin. Tunnettuja esikuvia löytyy esimerkiksi paralympia menestyjistä. Leo-Pekka Tähti, Matti Suur-Hamari, Amanda Kotaja, Henry Manni ja monet muut menestyneet paralympiaurheilijat ovat mainioita uusien tulokkaiden kannustajia ja malliesimerkkejä.

Paraurheilu kaipaa uusia tähtiä

Kansainvälisesti paraurheilun taso kehittyy jatkuvasti ja se luo haasteita pienelle maallemme. Suomi on ollut asukaslukuun suhteutettuna huippu-urheilussa loistavasti menestynyt valtio, mutta jotta tulevaisuudessa voimme edelleen jatkaa menestystarinaa, Suomesta pitää löytyä uusia tähtiä nykyisten urheilijoiden paikoille. Tämänkin vuoksi on äärettömän tärkeää kannustaa lapsia ja nuoria liikkumaan ja mukaan urheilun maailmaan.

Liikunnan vaikutukset

Liikunnalla on paljon positiivisia vaikutuksia jokaisen ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Liikunta parantaa unenlaatua, kognitiivisia kykyjä kuten muistia sekä parantaa elämänlaatua. Se auttaa myös stressinhallinnassa. Noin 20–25 % Suomen väestöstä kuuluu erityisliikunnan piiriin. Erityisliikunnalla on positiivisia vaikutuksia henkilön voimaan, tasapainoon, rohkeuteen, ryhmätyöskentelytaitoihin, itseluottamukseen.

Mukaan liikkumaan

Esimerkiksi positiivinen palaute ja konkreettiset palkinnot tukevat ja motivoivat liikkumaan. Liikunnan kautta henkilö voi muun muassa löytää vahvuuksiaan, kokea onnistumisen kokemuksia ja tuntea olevansa osa yhteisöä. Yhteisöllisyys on usein äärettömän tärkeä asia vammaiselle henkilölle. Yhteiset kokoontumiset tai harjoitukset ovat usein vammaisen henkilön viikon kohokohta.

Ei voida korostaa liikaa liikunnan merkitystä vammaisille henkilöille. Liikunnalla on iso merkitys kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. On tärkeää tukea, kannustaa ja ohjata heitä erilaisiin liikuntapalveluihin. Liikunnan terveysvaikutukset tulisi tunnistaa ja liikuntapalveluiden esteettömyyteen tulisi panostaa.

Vähän liikkuvien henkilöiden kohdalla on hyvä muistaa, että hyvinkin pienet lisäykset liikunnan määrään, ovat terveyden kannalta merkityksellisiä. Usein liikunnan kokemuksellisuus ja elämyksellisyys tuottavat paljon mielekkyyttä ja jokainen pieni myönteinen muutos auttaa eteenpäin.

Lapset ja nuoret

Kouluikäisten lasten ja nuoreten tulisi liikkua vähintään 1-2 tuntia päivässä, niin että vähintään puolet tuosta ajasta pitäisi kertyä yli kymmenen minuutin reippaista jaksoista, jotka nostavat sykettä ja saavat aikaan hengästymistä. Vastaavasti kouluikäisten lasten tulisi välttää yli kahden tunnin yhtämittaisia istumajaksoja.

Liikkumisen vähyys ja ylipaino heikentävät fyysistä suorituskykyä mikä voi kielteisesti vaikuttaa etenkin lasten ja nuorten kokonaismotoriikkaan. On tärkeää pitää mielessä, että fyysisesti aktiivisen elämäntavan oppiminen alkaa jo varhaislapsuudessa – mitä enemmän lapsi on tottunut liikkumaan, sitä enemmän hän myös liikkuu aikuisuudessa. Liikunta edistää lasten fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä kehitystä.

Erityisesti murrosikäisten päivittäisiin liikunta-annoksiin kannattaa kiinnittää huomiota: murrosiässä, yläasteella liikunnan harrastaminen vähenee voimakkaasti.

Aikuiset

Aikuisten tulisi harrastaa liikuntaa kaksi ja puolituntia viikossa tai reilun tunnin viikossa hölkäten tai vastaavalla tavalla sykettä ja rasittavuutta nostaen. Jotta liikunta edistäisi terveyttä, liikuntatuokiot voidaan pilkkoa pienempiin osiin, mutta kuitenkin niin, että yhtäjaksoista liikuntaa ei koostuisi alle kymmenen minuuttia pienemmistä pätkistä. Kestävyysliikunnan lisäksi lihaskuntoa ei saisi unohtaa. Lihaksia pitäisi rasittaa vähintään kahdesti viikossa. Jos halutaan parantaa merkittävästi kuntoa ja ehkäistä kroonisia tauteja ja mahdollisesti estää lihomista, liikuntaa pitäisi harrastaa tuplaten enemmän aikaisemmin mainitusta.

Julkaisun tuottaminen

Printmix hoitaa Vammaisliikunnan Ilo Ry:n julkaisun graafisen suunnittelun, taittotyöt, painamisen, postituksen. Samaan yhtiöön kuuluva Suomen Myyntimediat suorittaa tärkeän kannatusilmoituksien myynnin ja mainoksien valmistamisen.

Kannatusilmoituksien myynnillä katetaan iso osa turnauksesta aiheutuvista kustannuksista ja hienolla painetulla lehdellä on suuri merkitys osallistujille ja yhdistyksen jäsenille.

”Olemme tehneet heidän kanssaan monta vuotta Siipirikot-lehteä (ent. Blue Stars) ja jatkossa tulemmekin tekemään julkaisua, ”Vammaisliikunan ILO” -nimellä, joka laajemmin käsittelee eri vammaisurheilulajeja, sekä vammaisliikuntaa, sekä kertoo enemmän itse urheilijoista erilaisten henkilökuva-juttujen kautta. Printmix tulee osallistumaan myös toimituksellisen aineiston tekemiseen ja uskon, että sitä kautta saamme paljon laajemmin ja monipuolisemmin kerrottua vammaisurheilusta, vammaisurheilijoista ja vammaisliikunnan koko kirjosta.”

”Vammaisliikunnan ILO ry:n hallitus koostuu alkuvaiheessa Suomen Vammaisjalkapallo ry:n ja Finnish Disabled Golfers (FDG) ry:n edustajista. Lisäksi mukana on henkilöitä, joilla on pitkä tausta vammaisurheilun ja -liikunnan parissa”, Siikonen päättää.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vammaisliikunnanilo, vammaisurheilu, vammaisliikunta, liikunta, urheilu, printmix, printmixkokemuksia, suomenmyyntimediat, suomenmyyntimediatkokemuksia, metsek, metsekgroup, printmixoy, järjestölehti, yhdistyslehti, mikatrogen

Kiusaamisella voi olla kauaskantoiset vaikutukset

Torstai 1.6.2023 klo 14:04 - Mika-Matti Trogen

Koulukiusaamista on vuosikymmeniä yritetty kitkeä pois erilaisilla kampanjoilla, viranomaisten toimesta ja nuoria valistamalla. Ongelma ei ole yksin suomalainen, vaan kiusaamista kohdataan runsaasti ympäri maailmaa. Kiusaaminen on valitettavasti yhä läsnä tuhansien lasten, nuorten ja opiskelijoiden elämässä.

Kiusaamista tapahtuu kaikilla koulutuksen asteilla päiväkodeista korkeakouluihin.
Kiusaaminen ei valitettavasti rajoitu vain koulu- ja opiskelumaailmaan. Kiusaamista tapahtuu monilla muillakin elämän osa-alueilla, kuten työelämässä ja harrastuksissa.

Lukemattomat lapset, nuoret ja aikuisetkin kärsivät kiusaamisen aiheuttamista seurauksista.
Yleisesti seurauksena on vaikeasti hoidettavat mielenterveysongelmat. Yhteiskunnassamme ei tunnisteta kiusaamista kovinkaan hyvin ja jos kiusaaminen tunnistetaan, ei tiedetä, miten kiusattujen kanssa pitäisi toimia. Kiusattujen kokemuksia ja kiusaamisen seurauksia ei ymmärretä.

Kerron tässä kirjoituksessa erään tarinan, tarkoituksenani kuvastaa varmastikin aika tavallista koulukiusaamistapausta, joka saa lopuksi hyvän lopputuloksen, tosin vasta vuosia
kärsimyksen jälkeen. Tarina on tosi, mutta kiusatun ja kiusaajan nimet on muutettu.

Normaali nuori

Janin perhe muutti Espooseen ja Janilla alkoi yläaste peruskoulussa. Jani oli ujo ja hiljainennuori miehen alku. Perheeseen kuuluivat hänen lisäkseen vain isä ja äiti. Sisaruksia Janilla ei ollut.

Hän oli siis muuten täysin normaali nuori, ainoa poikkeavuus valtamassasta oli ujous, hiljaisuus ja hänellä oli poikkeavan harittavat silmät.

Koulu alkaa

Janin perheen muutto osui kesälle, hän siis ehti mainiosti tutustua ennen koulujen alkua uuteen kotikaupunkiinsa. Aika pian hän sattumalta tutustui lähistöllä asuvaan Mikkoon, joka olikin aika tavalla erilainen kuin Jani Itse. Mikko oli puhelias ja vilkas nuori, joka oli todella suosittu kaupungin kaveripiireissä.

Mikosta ja Janista tulikin nopeasti hyviä ystäviä. He viettivät yhdessä aikaa ja Mikko vieraili heidän kotonaan usein. Janin äiti oli todella iloinen uudesta ystävästä. Aina kun Mikko tuli kylään äiti tarjoili kaveruksille herkkuja ja teki heidän olonsa mahdollisimman mukavaksi.

Mikko vierailikin heillä lähes päivittäin ja perhe oli todella iloinen, koska aikaisemmin Janilla ei ollut juurikaan kavereita. Syksyllä kouluarki alkoi. Mikko ja Jani olivat eri luokilla. Koulun käytävillä he kuitenkin tapasivat päivittäin.

Kun he kohtasivat käytävällä Jania ihmetytti kovasti, koska Mikko ei hänelle juurikaan puhunut. Ja kun Jani yritti avata keskustelua, Mikko oli aina todella vaivaantunut.

Koulun ulkopuolella Mikko kuitenkin oli taas se sama kaveri. He tapasivat usein Janin kotona. Pian Jani kuitenkin ymmärsi, että Mikko ei halunnut olla hänen kaverinsa kuin kahden kesken. Kaveriporukoissa hän häpeili ja karttoi Jania.

Kiusaaminen alkaa

Ennen joululomaa Janin äiti huomasi, että Mikon vierailuiden aikana heidän kotoaan katosi usein esimerkiksi kolikoita pöydältä ja muitakin pieniä tavaroita. Aluksi äiti ei halunnut ottaa asiaa esiin. Kynnys esille nostamiseksi oli korkealla vain sen takia, että Janilla ei ollut muita kavereita ja äiti ei halunnut pilata sitä suhdetta.

Eräänä päivänä äiti kuitenkin otti edellisen illan kolikoiden katoamisen esiin Mikon kanssa. Mikko kiisti tapahtuneen tiukasti ja asia jäi siihen. Tämän jälkeen Mikko ei enää käynyt Janin luona kylässä ja kaverukset etääntyivät.

Koulun käytävillä Mikko alkoi aina kohdatessa tönimään Jania ja koulun vessassa hän kaatoi Janin repun sisällön vessan lattialle. Muutkin oppilaat lähtivät kiusaamiseen mukaan ja nimittelivät Jania ”kierosilmäksi” ja ”nössöksi”.

Kevään aikana kiusaaminen vain paheni entisestään. Jani reagoi asiaan vetäytymällä kuoreensa ja usein hän ei tullut koulun tiloihin kuin vasta ihan viime minuutilla ennen tunnin alkua. Koulun ruokalassa hän ei juurikaan vieraillut. Hän pysyi kotonaan kaikki vapaa-ajat ja ei uskaltanut kohdata juuri ketään.

Jani oli todella ahdistunut ja hänellä alkoi tulla poissaoloja tunneilta. Keväällä asiaa käsiteltiin koulun kuraattorin kanssa, mutta apua ei juurikaan tullut. Koulukuraattorin käyntejä jatkettiin säännöllisesti.

Uusi kohtaaminen

Lopulta perhe päätti siirtää Janin toiseen kouluun. Uudessa koulussa Jani pärjäsi kohtuullisen hyvin. Hän sai opiskelunsa hyvillä arvosanoilla loppuun ja suoritti myöhemmin korkeakouluopinnot. Hän tutustui mukavaan tyttöön ja meni naimisiin.

Hän ei enää kohdannut kiusaamista.

Hän on erään suuren yrityksen johtajana ja tänä päivänä siis menestyvä liikemies.

Eräänä maanantaisena päivänä yrityksen rekrytoinnin yhteydessä Janin oli määrä pitää työhaastattelu mahdollisesti heidän uudelle työntekijällensä.

Janin työhuoneen oveen koputti yllätykseksi Mikko, joka oli työnhakijan ominaisuudessa saapunut paikalle. Hieman punoittava poskinen mies istui alas. Heti ensi töikseen Mikko kertoi katuvansa kiusaamista ja pyysi nöyrästi anteeksi Janilta. Mikko kertoi, että häntä oli painanut asia jo monta vuotta. Jani kertoi Mikolle kiusaamisen aiheuttamasta kohtuuttomasta kärsimyksestään, mutta lopuksi hän antoi anteeksi.

Mikkoa ei valittu työtehtävään.

Teksti on alunperin julkaistu Siniset Ritarit -lehdessä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #sinisetritarit, #koulukiusaaminen, #lapset, #nuoret, #mielenterveys, #ystävä, #kiusaaminen, #printmix, #printmixoy, #printmixkokemuksia, #suomenmyyntimediat, #suomenmyyntimediatkokemuksia, #metsekgroup, #metsek, #mikatrogen, #mikamattitrogen