Tehoa ja tuloksia myyntiin.
Media- ja tuotemyyntiä ammattitaidolla.
Suomen Myyntimediat suorittaa mediamyyntiä kymmeniin eri julkaisuihin. Lisäksi suoritamme tällä hetkellä vuosikalentereiden myyntiä ja vuoden 2022 aikana palvelupiiriimme on tulossa yrityksien asiakashankintaan liittyvät myyntitehtävät. Teemme myyntiä telemarkkinointina, eli puhelinmyyntinä vankalla kokemuksella. Yrityksemme kuuluu AAA-luottoluokitukseen ja vuodesta 2010 alkaen Suomen Vahvimmat Platinaan.
Viranomaisten yhteinen SM-turnaus järjestettiin jo 21. kerranTorstai 3.10.2024 klo 9.13 Vantaalla järjestettii viranomaisten yhteinen beach volley –turnaunaus eli VIRVE Beach volley 2024 – turnaunaus 5. syyskuuta Hiekka.fi -sisähallissa. Järjestyksessään nämä olivat jo 21. viranomaisten yhteiset kisat. Ensimmäinen turnaus järjestettiin Messilässä vuonna 2004 ja sen jälkeen turnaus on järjestetty Vaasassa, Eurassa, Hyvinkäällä, Porissa, Helsingissä, Jyväskylässä ja Vantaalla. Osassa turnaus on järjestetty vain kerran ja osassa useita kertoja. Erityisesti Eura ja Jyväskylä ovat olleet mieluisia turnauspaikkakuntia ja siellä olemme pelanneet useita kertoja. Turnaus pelattiin nyt neljättä kertaa peräkkäin loppukesästä sisähallissa. Olosuhteet hallissa ovat loistavat ja puitteet mukavalle turnaukselle muutenkin erinomaiset. Osanottajia oli tällä kertaa poliisista, pelastuslaitoksesta, puolustusvoimista, rajavartiolaitokselta ja rikosseuraamuslaitokselta. Pelaajia oli kaikkiaan 62. Naisten kilpasarjassa kolme paria, miesten kilpasarjassa 9 paria ja kolmisin pelattavassa harrastesarjassa 10 joukkuetta. Naisten kilpasarja Sarjaan osallistui kolme poliisiparia, jotka kaikki pelasivat toisiaan vastaan. Tämän jälkeen kaksi parasta pelasivat loppuottelun. Loppuottelussa olivat vastakkain Sonja Snellman ja Vilma Ruuska sekä Jaana Kumpumäki ja Anne Verlin. Voittoon pelasivat Snellman ja Ruuska voittamalla loppuottelun erin 2-0 (21-11, 21-6). Alkulohkossa he voittivat niukasti keskinäisen pelin erin 2-1, joten voitto finaalissa oli kuitenkin odotettu. Pronssille pelasivat Sanna Lautamatti ja Jaana Pöppönen. Miesten kilpasarja Sarjaan osallistui yhdeksän paria, jotka pelasivat alkulohkon pelit kolmessa alkulohkossa. Alkulohkojen voittajiksi pelasivat parit Mikko Veijanen ja Jaakko Sointu, Antti Hyvönen ja Miikka Putkonen, Antti Leppänoro ja Kari Somppi. Nämä kolme paria voittivat myös puolivälierät ja selvittivät tiensä mitalipeleihin. Voittoon pelasivat pelastuslaitoksen pari Hyvönen ja Putkonen, joille mestaruus oli jo toinen. He voittivat mitalipeleissä molemmat pelit erin 2-0. Hopealle pelasi pelastuslaitoksen Mikko Veijanen ja puolustusvoimien Jaakko Somppi, jotka voittivat rikosseuraamuslaitoksen parin Antti Leppänoro ja Kari Somppi erin 2-0. Harrastesarja Parhaimmillaan harrastesarjaan on osallistunut joukkueita vuonna 2006 Eurassa, jolloin mukana oli 37 joukkuetta. Tällä kertaa harrastesarjaan osallistui 10 joukkuetta. Joukkueista kaksi tuli puolustusvoimista ja kahdeksan poliisista. Ottelut aloitettiin pelaamalla kaksi alkulohkoa ja alkulohkojen jälkeen lohkojen voittajat PMH ja Olli & Boys pääsivät suoraan välieriin. Lohkojen kakkoset ja kolmoset pelasivat ristikkäisottelut pääsystä välieriin ja sinne selviytyivät Nokian hiekkasudet ja Tikkakosken pommittajat. PMH ja Olli & Boys voittivat molemmat välieränsä. PMH otti selkeän voiton Nokian hiekkasusista erin 2-0. Olli & Boys sai lopulta luovutusvoiton Tikkakosken pommittajista heidän luovuttaessaan yhden pelaajan loukkaantumisen takia ennen kolmatta erää. Näin ollen pronssipeliä ei pelattu ja Nokian hiekkasudet sijoittuivat kolmanneksi. Loppuottelu oli joukkueen Olli & Boys selkeää hallintaa ja PMH ei saanut peliään lainkaan käyntiin ja ottelu päättyi erin 2-0 (21-15, 21-10) ISOT KIITOKSET KAIKILLE PELAAJILLE JA Hiekka Beach Clubin HENKILÖKUNNALLE MUKAVASTA JA HYVIN SUJUNEESTA TURNAUKSESTA. Vuoden 2025 turnaus pelataan (alustava aikataulu) torstaina 11.9.2025 Hiekka Beach clubin sisähallissa. Muutos ajankohtaan on mahdollista riippuen hallin varauksista. Seuratkaa uutisointia turnauksesta virvebiitsi.fi sivustolla.
TULOKSET NAISTEN KILPASARJA 1. Sonja Snellman ja Vilma Ruuska, poliisi 2. Jaana Kumpumäki ja Anne Verlin, poliisi 3. Sanna Lautamatti ja Jaana Pöppönen, poliisi MIESTEN KILPASARJA 1. Antti Hyvönen ja Miikka Putkonen, pelastuslaitos 2. Mikko Veijanen ja Jaakko Sointu, pelastuslaitos/puolustusvoimat 3. Antti Leppänoro ja Kari Somppi, rikosseuraamusvirasto 4. Tuomo Kelkka ja Matti Kulmanen, poliisi/puolustusvoimat 5. Tommi Koskela ja Petri Olkkonen, poliisi/pelastuslaitos 6. Juuso Reponen ja Tony Bäckman, pelastuslaitos 7. Matti Niiniö ja Matias Iso-Järvenpää, poliisi 8. Markus Haapasaari ja Atte Aittakorpi, rajavartiolaitos 9. Janne Sievänen ja Mikko Lehtola, poliisi/pelastuslaitos
HARRASTESARJA (3 pelaajaa) 1. OLLI & BOYS (Olli Kuusisto, Mikko Talvitie, Harri Viitanen), poliisi 2. PMH (Mika Laihorinne, Hannu Ojaniemi, Pasi-Rinta-Runsala), poliisi 3. NOKIAN HIEKKASUDET (Jyri Linnikko, Petteri Pulkkinen, Veikko Tammisalo), poliisi 4. TIKKAKOSKEN POMMITTAJAT, puolustusvoimat 5. LUOVU, puolustusvoimat 6. QUICKSAND/PPS, poliisi 7. BEACH BOYS PORI, poliisi 8. NYYTIT, poliisi 9. Hiekkamadot, poliisi 10. KOPS, poliisi |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: virve, viranomaisyhteistyö, viranomaiset, poliisi, pelastuslaitos, puolustusvoimat, rajavartiolaitos, rikosseuraamuslaitos, ilmoitusmyynti, yhdistyslehti, järjestölehti, suomenmyyntimediat, suomenmyyntimediatkokemuksia, printmix, printmixoy, metsek |
Päihteet tekee päätöksiä, ei ihminenTiistai 27.8.2024 klo 9.18 - Mika-Matti Trogen Syksyllä 2022 kirjoitin Huumepoliisi ja STOP Huumeille lehtiin artikkelin, jonka otsikko oli ”Toivoton taistelu oman lapsen puolesta”. Kirjoitin artikkelissa tositarinan kymmeniä vuosia kestäneestä piinasta, jossa mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivästä Ristosta (nimi muutettu) oli aiheuttanut vanhemmilleen ja lähipiirilleen kovan taakan ja kymmeniä vuosia kestäneen piinan. Riston ongelmat alkoivat jo nuorena. Ristolla todettiin jo nuorena Asperger oireyhtymä. Myöhemmin hänellä alkoivat päihdeongelmat alkoholin, pillereiden ja huumeiden kanssa. Vanhemmilla ja lähipiirillä oli jatkuva huoli hänestä, ja he tekivät Riston hyväksi oikeastaan kaiken mahdollisen. He olivat jatkuttavasti yhteydessä eri viranomaisiin ja hoitohenkilökuntaan. Auttaminen oli paikoin, jopa epätoivoista. Toisinaan oli valonvälähdyksiä ja apua saatiin, mutta lopullinen läpimurto jäi kuitenkin tulematta. Tavalla tai toisella tuli aina seinä vastaan. Tämä vuosikausia kestävä piina oli omaisille kovin uuvuttava ja voin kertoa, että en samanlaista kohtaloa toivo kenellekään. Kirjoitin aikaisemmassa artikkelissa Riston saamasta häädöstä Espoon kaupungin omistamasta asunnosta. Häätö johtui lähinnä naapureiden pelosta, koska Risto oli päihteitä käyttäneenä, jopa uhkaava muita asukkaita kohtaan. Naapureiden pelon ja häiriöiden vuoksi Risto häädettiin kodistaan. Hänen kaikki tavarat ja vaatteet heitettiin roskalavalle ja hänelle ei jäänyt muuta omaisuutta kuin päällä olevat vaatteensa. AsunnottomuusAsunnottomana Risto käytti edelleen päihteitä ja asui kadulla. Yöksi hän pääsi Espoon Olarissa sijaitsevaan ”yömajaan”, mutta päivät hän vietti aina kadulla. Tämä oli omaisille haastava tilanne, koska Ristoa ei välillä tavoittanut viikkokausiin. Riston omaiset pommittivat poliisia, sosiaalitoimea, mutta aina tuloksetta. Kyseessä on 45-vuotias aikuinen ihminen, joka päättää itse asioistaan. Hänen henkilökohtaisia tietojansa ei saa luovuttaa edes omaisille. Risto ei myöskään halunnut mennä asumaan vanhemmilleen, syynä varmasti on ollut päihderiippuvuus, koska maalla asuvien vanhempien luona päihteiden käyttö ei olisi onnistunut. Kovan työn jälkeen lopulta Ristolle saatiin hoitopaikka Järvenpään sosiaalisairaalasta. Asunnottomuus oli kestänyt lähes vuoden. Risto oli rahaton ja huonossa kunnossa, mutta hän oli hoitomyönteinen ja lähti hoitoon. Hoito lähti käyntiin hieman sekalaisissa tunnelmissa, häntä pelotti esimerkiksi paikan muut asukkaat ja hän ei tuntenut oloansa kovin hyväksi, mutta kuitenkin hän oli päättänyt jäädä hoitoon. Omaiset saivat hoidon ajaksi hieman hengähdystaukoa, ei ollut sitä jokapäiväistä huolta siitä mitä kauheata seuraavaksi tapahtuu. Riston äiti usein pelkäsi, kun auto ajoi pihaan, että koska poliisit tulevat kertomaan Riston menehtyneen, hoidon aikana tätä pelkoa ei ollut. Muutamia päiviä myöhemmin Risto sai tiedon, että hän oli saanut pienen summan tililleen Kelan maksamia rahoja. Tämän takia hän päätti lähteä omille teilleen hoitopaikasta ja ei palanut takaisin enää. Tämän päätöksen teki päihteet, ei Risto itse. KuolemaJärvenpään sosiaalisairaalasta lähtemisen jälkeen Risto eli jälleen kadulla. Omaiset tavoittivat hänet kuitenkin nyt paremmin ja lopulta yhteistyössä onnistuttiin järjestämään hänelle ns. katto pään päälle Espoossa sijaitsevasta hoitokodista. Tässä hoitokodissa tarjottiin tuettua asumista, palveluasumista ja tehostettua palveluasumista pitkäaikaisasunnottomille henkilöille, joilla on erityisen haasteellista käyttäytymistä mm. päihteiden tai mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Tässä asumispaikassa oli se poikkeus muihin hoitopaikkoihin nähden, että siellä sai olla myös päihtyneenä. Risto sai hyvän ”oma” hoitajan, jonka kanssa asiat alkoivat sujumaan mallikkaasti. Omahoitaja piti myös omaiset ajan tasalla tilanteista, joten oikeastaan kaikki näytti hyvältä, päihteiden käyttöä lukuun ottamatta. Kesäkuussa 2024 Risto menehtyi Helsingin juna-asemalla klo 3:20 yöllä. Hänet löydettiin menehtyneenä aseman alueelta. Vanhempien pelko kävi toteen, aamulla poliisiauto kaartoi heidän pihaansa ja toivat mukanaan lohduttoman suruviestin. Risto menehtyi 45-vuotiaana ja minä menetin siinä samalla rakkaan pikkuveljeni. JälkipuintiHänen kuolemansa jälkeen väistämättä aloin miettimään, että mitä olisi pitänyt tapahtua, jotta olisi voitu estää tämä surkea tapahtumasarja ja mahdollisesti myös kuolema. Riston ongelmallinen aika kesti noin 20-vuotiaasta alkaen, eli 25-vuotta hän taisteli päihteiden ja Asperger oireyhtymän kanssa. Hän kävi läpi vuosien aikana monia eri hoitoja, mutta kokonaisvaltaista hoitoa hän ei saanut oikeastaan koskaan. Viimeisen viiden vuoden aikana hänestä tuli jonkin verran hoitovastainen, joka varmasti johtui suurelta osin hänen päihderiippuvuudestaan. Päihteet sotkivat oikeastaan koko ajan asioiden etenemistä. Omaisten apu Ristonkin kohdalla oli se suurin apu, mutta vastaanotto ei aina ollut hyvää, koska hänen päässään oli liikaa se tärkein asia, mistä saisi päihteitä. Päihteet määräsivät liikaa hänen päätöksiään. Minulla on vakaa näkemys siitä, että mikäli hänet olisi saatu irti päihteistä, vaikka pakkokeinoin hän olisi lopulta itse alkanut päättämään asioista, päihteet ei olisi tehneet päätöksiä Riston puolesta. Hän kulki sumussa, josta hän ei koskaan päässyt päivänvaloon korjaamaan asioitaan. Tahdosta riippumaton hoitoTilanteissa, joissa henkilön päihteiden käyttö pitkittyy ilman, että läheiset tai viranomaiset pystyvät siihen vaikuttamaan, mietitään usein tahdonvastaisen hoidon mahdollisuutta. Nykyisessä päihdehuoltolaissa on suhteellisen selkeästi määritelty tilanteet, joissa asiakkaan omasta tahdosta riippumaton hoito voidaan toteuttaa. Laki asettaa kuitenkin etusijalle vapaaehtoisuuteen perustuvat palvelut. Jos vapaaehtoisuuteen perustuvat palvelut eivät ole mahdollisia tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi, ihminen voidaan määrätä hoitoon aiheuttamansa terveysvaaran perusteella. Terveysvaaralla tarkoitetaan sitä, että asiakas on ilman päihteidenkäytön keskeyttämistä ja asianmukaista hoitoa välittömässä hengenvaarassa päihteiden käyttönsä vuoksi tai vaarassa saada kiireellistä hoitoa vaativan terveydellisen vaurion. Hoitomääritys voidaan tehdä korkeintaan viideksi vuorokaudeksi. Hoitoa voidaan toteuttaa esimerkiksi terveyskeskuksen tai sairaalan vuodeosastolla. Tahdosta riippumaton hoito on lopetettava heti, kun terveysvaaran mukaisia hoidon edellytyksiä ei enää ole. Riston kohdalla tahdosta riippumaton hoitoa ei päästy yrityksistä huolimatta toteuttamaan. Näkemykseni mukaan Suomessa käytännön tasolla tahdosta riippumatonta hoitoa, ei kovin helposti käytetä. Olin Riston kuoleman jälkeen yhteydessä useisiin poliisina työskenteleviin henkilöihin ja myös kahteen tuttuun kansanedustajaan. Kaikissa näissä keskusteluissa tuli selkeästi ilmi se, että mikäli tahdosta riippumatonta hoitoa voitaisiin käyttää ns. matalalla kynnyksellä, voitaisiin saada apua monelle päihderiippuvaiselle ja sitä kautta estää mahdollinen kuolema. Tämä oli aivan selkeä toteamus keskusteluissa. Kansanedustajat kertoivat, että mikäli alettaisiin ajamaan lakia, jossa madalletaan kynnystä henkilön tahdosta riippumattomaan hoitoon pääsyyn, tulee kansanedustajien keskuudessa lakia vastaan vastustusta, he eivät uskoneet asian läpi menoon. Kokemukseni mukaan väliaikainen holhoukseen asettaminen olisi hyväksi, siinä kohtaa, kun ihminen ei enää itse päätä asioistaan vaan päihteet tekevät kaikki päätökset. Esimerkiksi 6kk pituinen holhoukseen asettaminen johtaisi siihen, että henkilö ehtisi parantua hieman päihteistä ja omat esimerkiksi hoitopäätökset voisivat olla aivan toisenlaisia holhouksen jälkeen ja näin ihminen pelastuisi mahdolliselta kuolemalta tai muulta peruuttamattomalta vahingolta. Vanhempien huoli muuttui suruksiRisto on nyt haudattu. Jäljelle jäivät meidän omaisten suunnaton suru ja jonkin verran hyviä muistojakin. Osaksi myös harmitus siitä, että emme lopulta pystyneet häntä auttamaan, vaikka kuinka paljon sitä yritimme. Riston isän ja äidin ei enää tarvitse pelätä ja olla huolissaan Riston voinnista, tilalle tuli hirvittävä suru, aika näyttää kumpi on se parempi vaihtoehto vanhemmilleni, lepää rauhassa veljeni. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: päihteet, päihdeongelma, huumepoliisi, stophuumeille, suomenmyyntimediat, suomenmyyntimediatkokemuksia, järjestölehti, yhdistyslehti, metsek, metsekgroup, paino, taitto, ilmoitusmyynti |
Varjoja koulumaailmassa: Mikaelin tarinaPerjantai 17.5.2024 klo 11.33
Kun syksyn ensimmäinen aamukaste laski Helsingin hiljaisille kaduille, 15-vuotias Mikael valmistautui elämänsä suureen muutokseen. Perheen muutto uudelle paikkakunnalle oli avannut hänelle mahdollisuuden aloittaa alusta, uudessa koulussa ja uudessa ympäristössä. Mikael, joka oli aina tuntenut olevansa hieman erilainen, hiljainen poika, jonka maailma pyöri piirustusten ja musiikin ympärillä, katsoi tulevaisuuteen sekavin tuntein. Ensimmäisenä koulupäivänä Mikael astui koulun suureen aulaan sydän täynnä toivoa. Hän oli pukeutunut huolella valitsemiinsa vaatteisiin, jotka hänen mielestään edustivat parhaiten hänen persoonaansa: hieman taiteellinen, mutta samalla hillitty. Hän oli valmis kohtaamaan uudet haasteet, valmis olemaan rohkea. Koulun käytävillä vallitsi innostunut hälinä, kun oppilaat jälleennäkivät vanhoja ystäviään ja vaihtoivat kesälomakuulumisia. Mikael tunsi itsensä ulkopuoliseksi, mutta päätti, että tämä päivä merkitsisi uuden luvun alkua hänen elämässään. Ensimmäisten viikkojen ajan Mikael yritti sopeutua uuteen ympäristöönsä. Hän huomasi nopeasti, että koulun sosiaalinen elämä oli monimutkaisempi kuin hän oli kuvitellut. Vaikka hän yritti lähestyä muita ja solmia ystävyyssuhteita, hän tunsi usein jäävänsä yksin lounastauoilla ja välitunneilla. Kuitenkin, eräänä päivänä piirustustunnilla, hän tapasi Lauran ja Samin, jotka jakoivat hänen kiinnostuksensa taiteeseen. Mikaelin sydämeen syttyi toivo ystävyydestä, joka kestäisi kaikki koulun haasteet. Mutta koulun käytävillä alkoi kuulua kuiskauksia. Aluksi ne olivat vain ohimeneviä pilkallisia kommentteja Mikaelin hieman vanhanaikaisesta reppusta tai siitä, kuinka hän vietti välitunnit piirtäen omassa nurkassaan. Mikael yritti olla välittämättä, uskoen, että hänen ei tarvitsisi muuttaa itseään muiden hyväksynnän toivossa. Hän ei halunnut antaa periksi pelolle tulla nähdyksi erilaisena, mutta samalla pelko syrjäytymisestä alkoi hiipiä hänen sydämeensä. Kiusaaminen ei kuitenkaan pysähtynyt harmittomiin huomautuksiin. Pian se muuttui julmemmaksi, henkilökohtaisemmaksi. Joku Mikael kertoi vanhemmilleen, mitä oli tapahtunut, ja yhdessä he ottivat yhteyttä Kiusaaminen kärjistyyKiusaaminen, joka oli alkanut hiljaisina kuiskauksina ja kiusallisina kommentteina, Mikaelin ystävät, Laura ja Sami, olivat aluksi yrittäneet tukea häntä, mutta hekin alkoivat Tilanne kärjistyi eräänä päivänä, kun Mikael löysi itsensä lukittuna koulun varastoon. Kun Mikael viimein vapautettiin varastosta, hän päätti, ettei hän voisi enää kääntyä Mikaelin tarina on surullinen esimerkki siitä, kuinka kiusaaminen voi kärjistyä ja miten Kiusaamisen jatkuessa Mikael alkoi tuntea itsensä yksinäiseksi. Ystävät, joita hän luuli Kevät toi mukanaan valon ja lämmön, mutta Mikaelin maailmassa vallitsi yhä pimeys. JälkipyykkiMikaelin tarina on surullinen muistutus siitä, miten syvästi kiusaaminen voi vaikuttaa Mikaelin vanhemmat, murtuneina mutta päättäväisinä, alkoivat kampanjoida koulukiusaamisen vastaisesti. He puhuivat kouluissa, yhteisötapahtumissa ja mediassa, Mikaelintarina on traaginen. Se on muistutus siitä, että kiusaaminen on vakava Mikaelin tarina on kuvitteellinen, mutta valitettavan monelle nuorelle todellisuutta. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koulu, kiusaaminen, koulukiusaaminen, lapset, nuoret, yhdistyslehti, järjestölehti, ilmoitusmyynti, paino, taitto, suomenmyyntimediat, suomenmyyntimediatkokemuksia, printmix, printmixoy, printmixkokemuksia, metsek, metsekgroup |
Varjoja koulumaailmassaPerjantai 3.5.2024 klo 14.19 Koulukiusaaminen on vakava ongelma, joka vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin ympäri maailmaa. Vaikka kiusaaminen ei ole uusi ilmi, digitaalisen teknologian leviäminen on tuonut mukanaan uusia haasteita ja kiusaamisen muotoja. On tärkeää, että vanhemmat, opettajat ja muut kasvattajat tunnistavat kiusaamisen merkit mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta voidaan puuttua tilanteeseen ja tarjota asianmukaista tukea kaikille osapuolille. Mikä on koulukiusaamista?Koulukiusaaminen määritellään toistuvaksi aggressiiviseksi käytökseksi, jossa yksi tai useampi henkilö tarkoituksellisesti vahingoittaa toista, joka on heikommassa asemassa. Kiusaaminen voi olla fyysistä, sanallista, sosiaalista tai kyberkiusaamista. Fyysiseen kiusaamiseen kuuluu lyöminen, potkiminen, töniminen ja muu fyysinen väkivalta. Sanallinen kiusaaminen sisältää nimittelemisen, uhkailun, ivan ja muun loukkaavan kielenkäytön. Sosiaalinen kiusaaminen, jota kutsutaan myös relationaaliseksi kiusaamiseksi, kohdistuu lapsen suhteisiin ja maineeseen, kuten kaverien viemiseen, juoruiluun ja sosiaaliseen eristämiseen. Kyberkiusaaminen tapahtuu digitaalisissa ympäristöissä ja voi sisältää haitallisten viestien lähettämistä, kuvien jakamista ilman lupaa ja online-häirintää. Kiusaamisen merkkien tunnistaminen on ensimmäinen askel ongelman ratkaisemiseen. Nämä merkit voivat vaihdella riippuen kiusaamisen muodosta ja lapsen persoonallisuudesta. Mahdollisia merkkejä ovat esim. haluttomuus mennä kouluun, äkillinen suorituskyvyn lasku koulussa, vetäytyminen sosiaalisista tilanteista, fyysiset vammat (jotka eivät selity), muutokset unessa tai ruokahalussa ja yllättävät mielialan vaihtelut. Ennaltaehkäisy ja puuttuminenKoulut voivat toteuttaa ennaltaehkäiseviä ohjelmia, jotka opettavat empatiaa, sosiaalisia taitoja ja konfliktinratkaisua. Opettajien koulutus kiusaamisen tunnistamiseen ja puuttumiseen on myös keskeistä. Vanhempien on tärkeä olla avoimessa vuoropuhelussa lastensa kanssa, tarkkailla mahdollisia muutoksia käyttäytymisessä ja tarjota turvallinen ympäristö, jossa lapsi voi puhua kokemuksistaan. Koko yhteistön, mukaan lukien vanhemmat, opettajat ja oppilaat, tulee työskennellä yhdessä luodakseen kouluympäristön, jossa kiusaaminen ei ole hyväksyttävää. Kiusaamisen vastaiset kampanjat ja tietoisuuden lisääminen ovat tärkeitä keinoja ongelman ehkäisemiseksi. Kiusaamisen tilanne SuomessaTuoreimpien tutkimuksien mukaan noin joka kymmenes peruskoululainen Suomessa kokee säännöllistä kiusaamista. Luvut ovat pysyneet suhteellisen vakaina viime vuosina, mikä viittaa siihen, että kiusaamisen vastaiset toimenpiteet eivät ole riittävän tehokkaita. Erityisen huolestuttavaa on, että kyberkiusaaminen on lisääntymässä, mikä korostaa digitaalisen maailman tuomia uusia haasteita. Sukupuolten välisiä erojaTilastot osoittavat myös, että kiusaamisen muodot ja kohteet vaihtelevat sukupuolten välillä. Pojat kokevat useammin fyysistä kiusaamista, kun taas tyttöjä kiusataan enemmän sosiaalisesti ja verkkoympäristössä. Suomalaiset koulut ovat ottaneet käyttöön erilaisia ohjelmia ja strategioita kiusaamisen ehkäisemiseksi ja käsittelemiseksi. Näitä ovat muun muassa KiVa Koulu -ohjelma, joka on saanut kansainvälistä tunnustusta kiusaamisen vähentämisessä. Ohjelma keskittyy kouluyhteisön asenteiden muokkaamiseen, kiusaamisen tunnistamiseen ja tehokkaisiin puuttumiskeinoihin. Tulevaisuuden näkymätVaikka kiusaamisen vastainen työ on haastavaa ja jatkuva prosessi, on tärkeää pitää yllä toivoa ja sitoutumista ongelman ratkaisemiseen. Innovaatiot koulutuksessa, teknologian hyödyntäminen ja yhteisön tuki ovat keskeisiä tekijöitä kiusaamisen vähentämisessä tulevaisuudessa. Koulukiusaaminen on monitahoinen ongelma, joka vaatii monenlaisten toimijoiden yhteistyötä. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koulu, kiusaaminen, koulukiusaaminen, lapset, nuoret, yhdistyslehti, järjestölehti, ilmoitusmyynti, paino, taitto, suomenmyyntimediat, suomenmyyntimediatkokemuksia, printmix, printmixoy, printmixkokemuksia, metsek, metsekgroup |
Huolestuttava ilmiö - yksi sairaus on lisääntynyt Suomessa nuorilla räjähdysmäisestiKeskiviikko 17.4.2024 klo 13.25 Suomessa on viime vuosien aikana havaittu huolestuttava ilmiö: tyypin 2 diabetes on lisääntynyt räjähdysmäisesti nuorten keskuudessa. Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Vammaisliikunnan ILO -lehdessä. Tämä on merkittävä kansanterveydellinen haaste, sillä tyypin 2 diabetes on sairaus, joka on esiintynyt tähän mennessä pääasiassa aikuisilla ja iäkkäämmillä ihmisillä. Nyt sitä on alkanut esiintymään myös nuorilla. Tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys on kasvanut Suomessa 285 prosentilla, eli sairautta esiintyy miltein neljä kertaa enemmän kuin 30 vuotta sitten. Suomalaisilla nuorilla esiintyy tyypin 2 diabetesta toiseksi eniten Länsi-Euroopassa. Vain Britanniassa esiintyvyys on suurempi kuin Suomessa. Nuorella iällä puhkeava kakkostyypin diabetes on huolestuttava merkki suomalaisnuorten kunnosta ja se on suuri varoitus yhteiskunnalle työkyvyn kehityksestä. Nuorena tyypin 2 diabetekseen sairastuminen voi johtaa entistä enemmän puhkeaviin lisäsairauksiin, kuten sydänsairauksiin, aivoverenkiertohäiriöihin sekä munuaistautiin. TaustatekijätElämäntapoen muutokset ovat merkittävä tekijä tyypin 2 diabeteksen lisääntymisessä nuorilla. Liikunnan vähäisyys, epäterveellinen ruokavalio ja ylipaino ovat keskeisiä riskitekijöitä. Nykyaikainen elämänrytmi, joka sisältää runsaasti istumista ja näyttöpäätteiden ääressä vietettyä aikaa, sekä nopeiden ja prosessoitujen ruokien suosimista ovat edistäneet näiden riskitekijöiden yleistymistä nuorten keskuudessa. Liian vähäinen liikunta on yksi tärkeimmistä diabeteksen riskitekijöistä. Jo puolen tunnin päivittäisen kestävyysliikunnan on todettu ehkäisevän diabetesta. Viimevuotisen Liitu -tutkimuksen mukaan vain kolmasosa 7-17-vuotiaista liikkuu suositusten mukaisesti tunnin verran joka päivä. TerveysvaikutuksetTyypin 2 diabeteksen varhainen puhkeaminen voi johtaa moniin vakaviin terveysongelmiin myöhemmällä iällä, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, näön heikkenemiseen, munuaissairauksiin ja hermoston vaurioihin. Nuoruudessa alkanut diabetes voi myös lyhentää elinikää ja heikentää elämänlaatua merkittävästi. Diabeteksen hallinta vaatii jatkuvaa seurantaa ja hoitoa, mikä asettaa paineita terveydenhuoltojärjestelmälle ja voi johtaa merkittäviin taloudellisiin kustannuksiin niin yksilöille kuin yhteiskunnalle kokonaisuudessaan. Lisäksi sairauden vaikutukset nuorten työkykyyn ja tuottavuuteen voivat olla pitkäaikaisia. EnnaltaehkäisyEnnaltaehkäisevät toimet ovat avainasemassa tyypin 2 diabeteksen torjunassa nuorten keskuudessa. Koulujen ja yhteisöjen tulisi edistää aktiivista elämäntapaa ja terveellisiä ruokailutottumuksia. Varhainen puuttuminne ja perheiden tukeminen terveellisempien elämäntapavalintojen tekemisessä ovat myös tärkeitä. Tietoisuuden lisääminen tyypin 2 diabeteksen riskeistä ja sen ennaltaehkäisystä on olennaista. Koulutusohjelmat, jotka keskittyvät terveellisiin elämäntapoihin ja niiden merkitykseen diabeteksen ehkäisyssä, voivat olla tehokkaita nuorten ja heidän perheidensä tavoittamisessa. Tämän ilmiön käsittely vaatii yhteistyö terveydenhuollon ammattilaisten, koulujen, poliittisten päättäjien ja yhteisöjen välillä. Yhdessä voimme luoda ympäristön, joka tukee nuorten terveellisiä elämäntapoja ja vähentää tyypin 2 diabeteksen riskiä tulevaisuudessa. LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISSUOSITUS: Avaimia terveellisempään huomiseenLiikunta on elintärkeää kaikenikäisille, mutta erityisen tärkeää se on lapsille ja nuorille. Se ei ainoastaan tue fyysistä terveyttä, kuten sydän- ja verisuoniterveyttä, lihaskuntoa ja luuston vahvuutta, vaan myös edistää mielenterveyttä, koulumenestystä ja sosiaalisia taitoja. Maailman terveysjärjestö (WHO) suosittelee, että 5-17-vuotiaat lapset ja nuoret harrastavat vähintään keskitason tehoista liikuntaa 60 minuuttia päivässä. Tähän tulisi sisältyä monipuolisesti erilisia liikuntamuotoja, jotka kehittävät kestävyyttä, lihaskuntoa ja liikkuvuutta. Vähintään kolmena päivänä viikossa tulisi harrastaa voimaa ja luustoa vahvistavaa toimintaa. Lapset oppivat mallista, joten vanhempien ja kasvattajien aktiivinen rooli liikunnan harrastamisessa on tärkeää. Yhteiset liikuntahetket, kuten pyöräily, kävely tai vaikkapa tanssiminen olohuoneessa vahvistavat perhesiteitä ja luovat positiivisen asenteen liikuntaa kohtaan. Jokainen lapsi on yksilö, ja eri lajit vetoavat eri lapsiin. Kannustaminen kokeilemaan monipuolisesti eri liikuntamuotoja auttaa löytämään sen, mikä kullekin sopii parhaiten. Olipa se sitten joukkueurheilu, yksilölajit, tanssi, kiipeily tai luonnossa liikkuminen, tärkeintä on löytää ilo liikkumisesta. Liikunnan ei aina tarvitse olla järjestäytynyttä tai kilpailullista. Perheen yhteiset retket luontoon, puistossa leikkiminne, tai vaikkapa kotona järjestetyt esteradat ovat kaikki tapoja tuoda liikuntaa luontevaksi osaksi arkea. Liikunnan ilon löytäminen on avainasemassa lapsen liikunnallisen elämäntavan kehittymisessä. Lasten ja nuorten liikkumissuositukset tarjoavat tärkeän kehyksen tervellisen ja aktiivisen elämäntavan edistämiseen. Vanhempien ja kasvattajien rooli tämän tavoitteen saavuttamisessa on korvaamaton. Liikunnan ilon löytäminen ja sen tekeminen osaksi jokapäiväistä elämää on investointi lapsen hyvinvointiin ja tulevaisuuteen. Ottamalla aktiivisen roolin ja kannustamalla lapsia liikkumaan, voimme auttaa heitä rakentamaan terveen perustan elämälleen. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: liikunta, urheilu, lapset, nuoret, lapsi, nuori, vammaisliikunta, vammaisliikunnanilo, suomenmyyntimediat, suomenmyyntimediatkokemuksia, printmix, printmixoy, printmixkokemuksia, metsek, metsekgroup, paino, taitto, ilmoitusmyynti |
Elämä syöpädiagnoosin kanssaKeskiviikko 13.3.2024 klo 13.51
Joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään jossain vaiheessa elämäänsä. Lähes kaksi kolmesta sairastuneesta paranee ja moni parantumattomasti sairastunut pystyy elämään sairautensa kanssa useita vuosia hyvää elämää. Siitä huolimatta syöpä pelottaa. Tässä artikkelissa kerromme Ellun tarinan. Hänen matkansa alku oli pelottava ja hankala, mutta elämä voitti kuitenkin lopulta. Syöpädiagnoosin kuuleminen oli Ellulle kova paikka ja diagnoosin jälkeen omat ajatukset olivat todella synkkiä. Ellu tunsi pelkoa ja epävarmuutta. Vakava sairaus sekoitti turvallista arkea melkoisesti. Mielessä pyöri ajatus, että mitä minä olen tehnyt väärin?Sairastuminen aiheutti Ellulle tunteiden vuoristoradan, jossa pelko, toivo, viha ja suru vaihtelivat päivittäin tai jopa tunneittain. Lopulta Ellu kuitenkin ymmärsi, että syöpädiagnoosi ei kuitenkaan ollut suora kuolemantuomio. Ellu kertoo ettei ihminen ole sairastuttuaan yhtä kuin syöpä. Ihmisessä on myös paljon muuta. Elämä voi olla merkityksellinen ja hyvä sairastumisesta huolimatta. Ellun neuvo on, että keskustele avoimesti lääkäriesi, perheesi ja ystäviesi kanssa tuntemuksistasi se auttaa omaa oloa huomattavasti. Terveydenhoidon henkilökuntaan kuuluvat voivat myös auttaa työstämään pelkoja. Ellu pyrki saamaan paljon tietoa sairaudestaan ja siihen liittyvistä hoidoista. Näihin asioihin hän sai apua hoitohenkilökunnalta ja vertaistuen kautta. Muiden saman kokeneiden tarinat ja kokemukset toivat lohtua ja tietoa. Hoitojen aikana Ellun mieli pysyi toiveikkaana ja kohtuullisen hyvänä. Hän pysyi kiinni tavallisessa arjessa ja vietti mahdollisimman paljon aikaa ystävien ja perheen kanssa. Hän söi ja liikkui säännöllisesti. Ellun kokemus oli se, että mitä enemmän liikkuu ja tekee töitä sairastelun rajoissa, sitä parempi on sairastaa. Ellu etsi omasta arjesta niitä hyvä juttuja. Hyvä ohjeena Ellu sanoo, että hoitojen lomassa ne ”hyvät päivät” kannattaa aina hyödyntää. Tee asioita, joista nautit ja joihin pystyt. Älä jää sänkyyn, ellei ole aivan pakko. Ellun kokemuksella voi todeta, että syöpä muuttaa elämää, mutta se ei määritä sitä kokonaan. Ellun mieli notkahteli sairauden aikana, mutta pääasiassa hän pysyi useimmiten toiveikkaana ja positiivisena. Pitkien hoitojen jälkeen ja varsinkin kun Ellu todettiin taas terveeksi, hän koki olonsa aika lailla tyhjäksi. Mutta lopulta kun väsymys helpotti, hiukset kasvoivat takaisin alkoi mielikin paruntumaan. Läheisten tuki on tärkeääSyöpädiagnoosi ei kosketa ainoastaan sairastunutta, vaan se vaikuttaa koko hänen lähipiiriinsä. Ellu kertoo hyviä vinkkejä ja oivalluksia siitä, miten läheiset tarjosivat hänelle tukea ja lohtua sairastumisen yhteydessä. Ellu kohtasi varsinkin sairastumisen alussa tunnemyrskyjä, joihin liittyi pelkoa, epävarmuutta ja surua. Tässä tilanteessa hänelle eniten apua oli yksinkertaisesti vain kuuntelemisesta ja läsnä olosta. Erityisesti fyysinen läsnäolo, halaus ja kädestä pitäminen toivat suurta lohtua, mutta myös puhelimella pidetty yhteydenpito oli arvokasta. Henkisesti hän sai apua ystäviensä kanssa itkemisestä, nauramisesta ja hiljaisuuden jakamisesta. Arkinen apu oli myös korvaamatonta. Ellu sai ystäviltään apua ruoanlaitossa, siivouksessa, lastenhoidossa tai kaupassa käymisessä. Näin hän pystyi keskittymään parantumiseen ja lepäämiseen. Ellulle tuli ystäviensä seurassa sellainen olo, että oli helppo ilmaista kaikenlaisia tunteita heidän kanssaan. Myös negatiiviset tunteet hyväksyttiin sellaisenaan. Ystävät kannustivat Ellua hakemaan apua ammattilaisilta, kuten psykologeilta, sosiaalityöntekijöiltä tai vertaistukiryhmiltä. Ammattilaiset tarjosivat arvokkaita työkaluja, jotka auttoivat käsittelemään syöpädiagnoosin herättämiä tunteita ja haasteita. Tänä päivänä Ellun on elänyt terveen elämää jo vuosia. Hänellä on elämäniloa ja hän hymyilee paljon. Hän on itse vertaistukiryhmissä kertomassa kokemuksiaan sairastuneille ja heidän läheisilleen. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: syöpä, ystäväntuki, yhdistyslehti, järjestölehti, suomenmyyntimediat, suomenmyyntimediatkokemuksia, printmix, printmixoy, printmixkokemuksia, metsek, metsekgroup, paino, taitto, ilmoitusmyynti, mikatrogen |
Puuttuva palanenPerjantai 9.2.2024 klo 14.09 Joskus minulta kysytään, miten luonnehtisit paloetsintää koiralla. Ehkä itselleni kuvaavin esimerkki on ollut ajatus palapelistä, joka on ollut kasattuna valmiiksi, mutta sitten se on mennyt rikki ja meidän tehtävä on löytää niitä puuttuvia palasia tai ehkä tarkemmin vielä niitä syitä miksi niitä palasia puuttuu. Partionkoiranohjaajien peruskoulutus kestää noin kaksi ja puoli vuotta. Sen jälkeen partiokoiranohjaajat koulutetaan jollekin erikoisetsintäalueelle. Puhutaan siis huume-, palo-, ruumis- tai räjähdekoirista. Nykyään etsitään myös eritteitä ja elektroniikkaakin, sekä rahaa. Koiria on pelkästään olemassa erikoistuneena näihin erikoisetsintöihin, mutta pääsääntöisesti siellä alla on partiokoiran muutkin osa-alueet, jotka on koulutettu siellä peruskurssilla tai vanhan ohjaajan kohdalla poliisiyksiköissä. Tämäkin on yksi huomioitava seikka, koska itse teen paloetsinnöillä muutakin kuin pelkkää paloetsintää melko usein. Itse eksyin tähän puuttuvien palasten etsimisen maailmaan, sanotaanko nyt näin, hyvin johdateltuna. Sain eräänä päivänä käskyn mennä koiratoiminta päällystövastaavan juttusille, ja tiesin, että aihe tulee varmaan olemaan oma erikoistumisalueeni. Olin silloin vielä peruskurssilla, joten olin avoimin mielin liikenteessä, lähinnä vähän jännitti mitä sitä sitten isona tehdään koiran kanssa. Komisario sitten aloittikin, että minulle on ajateltu palokoiranohjaajan roolia, koska kuulemma minulla olisi siihen edellytyksiä. Asia ja edellytykset oli niin hyvin perusteltu, että astuin tyytyväisenä ulos ja aloitin sitten aikanaan erikoistumisen palokoiraohjaajaksi, kun peruskurssi oli suoritettu alta pois. Ihan en silloin vielä ymmärtänyt, minkälaiseen maailmaan saan astua aikanaan. Koiralleni Kessulle erikoistumisalueen opinnot olivat suht mieluisia. Kun käyttää nenää, tulee palkkaa. Näinhän se menee käytännössä, ei kukaan tee mitään, jos ei siitä saa jonkinlaista kompensaatiota. Koirien kohdalla se on helppoa, kun palkkio on niin selkeä. Itselleni kompensaatio on avautunut vasta vuosien kuluessa palokoiranohjaajan tehtävää hoitaessa. Alkuvaiheessa tehtävillä muistan, että keskittyminen meni aika kokonaisvaltaisesti koiran ohjaamiseen. Tietysti aivan normaalia, koska tavoitteena on aina tehdä paras mahdollinen suoritus. Tehtävillä ei kuitenkaan koskaan olla yksin, ihan työturvallisuudenkin näkökulmasta. Palopaikat ovat vaarallisia, koska palaneet rakennukset voivat sortua, niissä saattaa olla rakenteita, jotka voivat romahtaa päälle, joka paikka on lisäksi täynnä teräviä pellinkulmia, nauloja ja lasinsirpaleita. Siksi palopaikalla etsintää suoritettaessa siellä on aina joku muu myös mukana. Peruskokoonpano palokoiranohjaajan lisäksi on usein teknisen tutkinnan henkilöstöä. Usein mukana on taktisia tutkijoita, sekä muita palopaikkaa tutkivia viranomaisia kuten palopuolen edustajia. Raivauksessa saattaa olla apuna konekuskeja koneineen, sähkömiehiä tarkistamassa sähköjä jne. Ajan mittaan olen ymmärtänyt, että palopaikat ovat hyvin mielenkiintoisia kokonaisuuksia, ja niitä puuttuvia palasia on etsimässä koiran lisäksi joukko muita ammattilaisia. Jos vastaan, että paloetsintä on kuin puuttuvan palasen etsintää, on sitten koiran käyttäminen paloetsinnöillä omasta mielestäni kuin yhden tarkan instrumentin käyttämistä. Minulla ja koiralla on selkeä tehtävä, ja mitä paremmin koirani eli instrumenttini toimii, sitä parempaan lopputulokseen se johtaa. Etsinnät eivät ole mitään kovin helppoja kokonaisuuksia, ainakaan ohjaajan näkökulmasta. Etsinnälle ei lähdetä suoraan lennosta, vaan sitä varten pitää varautua jo ennen tehtävälle lähtemistä. Mukaan pitää pakata tietyt varusteet, joita mahdollisesti palopaikalla tarvitaan. Nykyään tarvittava välineistö ja varusteet on laitoksella pakattuna valmiina, joten niitä ei enää tarvitse haalia kasaan sieltä täältä. Kokemus opettaa, mitä milloinkin luultavasti tarvitaan, mutta pääsääntöisesti mukana on enemmän tavaraa kuin tullaan tarvitsemaan. Pisimmät siirtymät etsinnöille ovat olleet parin sadan kilometrin ja yli parin tunnin ajomatkan päässä, joten mitään ei palata tai lähdetä hakemaan enää keikkapaikalta. Ennen varsinaista etsintää koiralla, käydään palopaikka aina huolellisesti läpi. Ensimmäisenä on varmistettava, ettei palokohteessa ole liikkumista estäviä sortumavaaroja tai romahdusvaaroja. Vasta sen jälkeen pääsee tarkistamaan onko alue koiralle turvallinen. Samalla laaditaan etsintäsuunnitelma, miten kohde tarkistetaan mahdollisimman huolellisesti, mutta samalla tehokkaasti. Keliolosuhteet on huomioitava tässä vaiheessa, sillä kolmenkymmenen asteen helle tai kahdenkymmenen asteen pakkanen pakottavat tarkkaan harkintaan, kuinka pitkään koira ja ohjaaja pystyvät kerralla työskentelemään. Tässä vaiheessa on oltava realisti ja pysyttävä omassa näkemyksessä siitä, miten etsinnän aikoo suorittaa. Kiire ei saa olla, koska riskitekijöitä on ihan tarpeeksi ilman turhaa hosumista. Usein vaihe, jossa koira ja ohjaaja työskentelevät varsinaisella etsinnällä, on se yleinen mielikuva mikä ihmisillä on palokoiratoiminnasta. Koira tulee paikalle, tekee etsinnän, tekee löytöjä tai ei löydä, ja lähtee pois. Tämähän on se näkyvä vaihe. Ohjaajalle tärkeimpiä vaiheita taas heti etsinnän jälkeen on, kun koira laitetaan autoon tai koiraperävaunuun, koiran tutkiminen mahdollisten vammojen varalta. Palopaikat ovat todella riskialttiita koiran loukkaantumiselle. Lisäksi, jos on mahdollisuus, kuten perävaunuissa nykyään on, koira puhdistetaan heti alustavasti palopaikan liasta ja noesta, samoin ohjaaja vaihtaa vaatetuksen kenkineen keikan jälkeen. Ennen palopaikalta poistumista ohjaaja antaa paikalla oleville tahoille selvityksen koiran suorittamasta etsinnästä, onko tullut löytöjä, mitä muuta koira on mahdollisesti ilmaissut jne. Kun ohjaaja on lopettanut etsinnän ja palopaikkaa vielä mahdollisesti tutkitaan, ollaan tässä vaiheessa myös vielä mukana auttamassa. Itse välillä suoritan ilmakuvauksen, olen lapion varressa kaivamassa tai avustan kuten pystyn. Samalla arvioin onko jotain alueita syytä vielä tarkistaa koiralla. Tällaisen tarkastuksen yhteydessä teimmekin erikoisen löydön viime kesänä, mutta siitä voisikin kirjoittaa ihan oman artikkelinsa. Paluumatkatkin ovat osoittautuneet mielenkiintoisiksi, sillä luonnollisesti paikallinen hälytyskeskuksen tehtävänantokanava on radiossa kuuntelussa. Muutaman kerran on ollut pakko reagoida kun A-tehtävä on tullut alle 5km päähän omasta sijainnista ja lähin alueen partio on ollut huomattavasti kauempana. Hälytysvalmius kuitenkin on aina palotehtäviltäkin poistuttaessa oltava, joten perustehtäviä hoidetaan, vaikka ei olla oman laitoksen alueella. Tässä lehdessä onkin myös toinen artikkeli kun varsinainen alkuperäinen päivän suunnitelma on paluumatkalla muuttunut. Takaisin omalla laitoksella onkin sitten vuorossa kokonaisvaltainen huolto, koira, varusteet, vaatteet, kengät, ja miehistö pestään palopaikan noesta ja muista myrkyllisistä ja likaisista materiaaleista. Tämä on äärimmäisen tärkeää, jotta niin ihmiset kuin koirakin pysyy terveenä, eikä kukaan altistu yhtään tarpeetonta kauempaa palopaikkojen myrkyllisille yhdisteille. Palokoiranohjaajat kuuluvat myös laajennetun terveystarkastuksen piiriin, jotta voidaan varmistua ettei kehossa pääse kehittymään mitään piileviä sairauksia, kuten syöpää. Lopuksi tehdään keikasta vielä raportit kuntoon ja sitten on palattava varsinaisesti takaisin oman alueen A-valmiuteen. Ehkä yksi tärkeimmistä asioista tapahtuu sitten palokeikkojen välillä, oli se väli sitten lyhyt tai pitkä, ohjaajan tulee huolehtia koiran työkunnon ylläpitämisestä. Tämä korostuu erityisesti, jos keikkojen välissä on pitkä tauko. Harjoittelussa pyritään myös elintärkeään yhteistyöhön muiden palokoiranohjaajien kanssa. Väheksymättä muiden lajien ohjaajien ammattitaitoa, on toisen palokoiran ohjaajan tekemät harjoitukset yleensä parhaimpia. Niissä yleensä tulee esiin joitain asioita esimerkiksi oikeilta keikoilta tai omasta kokemuspohjasta. Varsinaisen nenäharjoittelun lisäksi yhdessä treenaamisessa tulee vaihdettua kokemuksia koirien ominaisuuksista, ohjaajien kokemuksista keikoilta ja välillä kaikesta muustakin maan ja taivaan välillä. Oman lajin ohjaaja tuntee ne kipukohdat, mitä omassa lajissa on haasteena. Jos harjoituksissa on mukana vielä omat vänkärit, saavat he samalla erittäin hyvää kokemusta mahdolliselle omalle tulevalle ohjaajan uralleen. Harjoittelukin on siis hyvää yhteistyötä eri poliisilaitoksien henkilöstön kanssa. Olkaa varovaisia tulen kanssa, älkää antako tulen polttaa niitä puuttuvia palasia, joita me sitten jälkikäteen joudumme kasailemaan. Alunperin tämä artikkeli on julkaistu Koirapartion matkassa -lehdessä talvella 2024. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koirapartionmatkassa, koirapartio, koirapoliisi, poliisikoira, printmix, printmixoy, printmixkokemuksia, suomenmyyntimediat, suomenmyyntimediatkokemuksia, metsek, metsekgroup, mikatrogen, paino, lehti, järjestölehti, yhdistyslehti, ilmoitusmyynti, taitto |
Syöpädiagnoosi - Muutos sosiaalisissa suhteissaKeskiviikko 10.1.2024 klo 15.35
Syöpädiagnoosin saaminen on elämänmullistava tapahtuma, joka vaikuttaa potilaan fyysisen terveyden lisäksi myös psykologiseen hyvinvointiin ja sosiaalisiin suhteisiin. Tämä artikkeli tarkastelee, miten syöpä vaikuttaa yksilön vuorovaikutukseen perheen, ystävien ja työyhteisön kanssa. Artikkeli tullaan julkaisemaan Ystäväntuki -lehden vuoden 2024 ensimmäisessä numerossa. Kun yksilö saa syöpädiagnoosin, se ei ainoastaan vaikuta häneen itseensä, vaan myös häne läheisiinsä. Perheenjäsenet ja ystävät kokevat usein voimakkaita tunteita, kuten pelkoa, surua ja avuttomuutta. Heidän on mukauduttava uuteen todellisuuteen, joss aheidän roolinsa saattavat muuttua - esimerkiksi hoitajaksi, emotionaaliseksi tueksi tai jopa taloudellisen tuen antajaksi. Kommunikaatio on keskeinen osa läheisten suhteiden säilyttämistä diagnoosin jälkeen. Potilaat saattavat kamppailla ilmaistakseen tarpeitaan tai tunteitaan, kun taas perheenjäsenet ja ystävät voivat olla epävarmoja siitä, miten tukea tai keskustella vaikeista aiheista. Tärkeää on luoda avoin ja rehellinen kommunikaatioympäristö, jossa kaikki osapuolet voivat ilmaista tunteensa ja huolensa. Perhe ja ystävät muodostavat potilaan ensisijaisen tukiverkon. Heidän roolinsa on kriittinen tarjottaessa henkistä, emotionaalista ja jopa fyysistä tukea. Tämä tuki voi ilmetä monilla tavoilla, kuten lääkärikäyntien yhteydessä avustaminen, arkiaskareissa auttaminen tai vain kuunteleminen ja läsnäolo vaikeina hetkinä. Sopeutumisstrategiat ovat tärkeitä sekä potilaille että heidän läheisilleen. Tähän voi sisältyä yhteisten toimintojen jatkaminen, uusien harrastusten löytäminen yhdessä, tai jopa ammatillisen terapiatuen hankkiminen. Joissakin tapauksissa perheterapia tai ystävien kanssa käydyt avoimet keskustelut voivat olla hyödyllisiä. Diagnoosin myötä perhesuhteet voivat syventyä, ja ystävyyssuhteet voivat kehittyä uusille tasoille. Tämä aika voi olla mahdollisuus henkilökohtaiseen kasvuun sekä potilaalle että läheisille. Monet kertovat löytäneensä uuden arvostuksen elämälle ja suhteilleen syöpäkokemuksen myötä. Perheen ja ystävien rooli syöpädiagnoosin saaneen elämässä on korvaamaton. Vaikka Työ ja sosiaaliset verkostot syöpädiagnoosin jälkeenSyöpädiagnoosi tuo usein mukanaan merkittäviä muutoksia potilaan työelämässä. Työkyky ja -tehtävät voivat muuttua sairauden ja hoidon vuoksi. Joillekin se voi tarkoittaa työstä poissaoloja, osa-aikatyötä tai jopa työtehtävien uudelleenjärjestelyä. Työnantajien ja työkavereiden tuki on tässä tilanteessa kriittistä, ja työpaikan sopeutumiskyky ja joustavuus ovat avainasemassa. Työkaverit voivat reagoida monin eri tavoin syöpädiagnoosiin. Jotkut saattavat tarjota välitöntä tukea ja ymmärystä, kun taas toiset voivat olla epävarmoja siitä, miten toimia. Työyhteisöjen tietoisuuden lisääminen ja koulutus syöpäpotilaiden kohtaamisesta työpaikalla voi olla hyödyllistä. Tämä auttaa luomaan ympäristön, jossa potilas tuntee olonsa ymmärretyksi ja tuetuksi. Sosiaaliset verkostot, kuten työtoverit ja ammatilliset kontaktit, voivat olla tärkeitä emotionaalisia ja jopa käytännöllisiä tukiresursseja. Verkostot voivat tarjota ymmärrystä, vertaistukea ja jopa auttaa käytännön asioissa, kuten työmatkoissa tai arjen askareissa. Syöpäpotilaat kohtaavat usein haasteen tasapainotella työelämän ja henkilökohtaisen Työ on monille tärkeä osa identiteettiä ja itsetuntoa. Syöpädiagnoosi ja siihen liittyvät Työ ja sosiaaliset verkostot ovat keskeisiä tekijöitä syöpäpotilaan elämässä diagnoosin Vertaistuen merkitysVertaistuki on yksi tärkeimmistä resursseista, joihin syöpäpotilaat voivat turvautua. Yhteisölliset tukiryhmät, kuten syöpäjärjestöt ja online-foorumit, tarjoavat paitsi Sosiaalinen media on muuttanut tapaa, jolla ihmiset saavat tukea. Syöpäpotilaat ja Osallistuminen yhteisöllisiin toimintoihin, kuten hyväntekeväisyystapahtumiin, tietoisuuskampanjoihin tai vapaaehtoistyöhön, voi antaa syöpäpotilaille tunteen tarkoituksesta ja yhteenkuuluvuudesta. Tämä aktiivinen osallistuminen ei ainoastaan Tutkimukset ovat osoittaneet, että vertaistuki voi olla merkittävässä roolissa syöpäpotilaan toipumisprosessissa. Tuki auttaa käsittelemään sairauden henkisiä ja emotionaalisia vaikutuksia, lisäämään positiivista asennetta ja vahvistamaan selviytymistaitoja. Vertaistuen avulla potilaat voivat myös oppia uusia strategioita päivittäisen elämän hallintaan sairauden aikana. Vertaistuki ja yhteisöllisyys ovat elintärkeitä elementtejä syöpäpotilaan elämässä. Ne Psykologiset vaikutukset ja sosiaalinen erityisyys syöpädiagnoosin jälkeenSyöpädiagnoosi voi laukaista monenlaisia psykologisia reaktioita, jotka vaihtelevat Diagnoosin jälkeen potilaat voivat tuntea itsensä sosiaalisesti eristetyksi. Tämä voi Psykologisen tuen tarve on tärkeä osa syöpäpotilaan hoitoa. Tämä voi sisältää Syöpä ja sen hoito voivat vaikuttaa merkittävästi potilaan itsetuntoon ja minäkuvaan. Syöpädiagnoosi voi pakottaa potilaat uudelleenmäärittelemään Syöpädiagnoosin psykologiset vaikutukset ja niiden aiheuttama sosiaalinen erityisyys Yhteisöllisyyden ja tuen vaikutus toipumiseenToipumisprosessi syöpädiagnoosin jälkeen ei ole pelkästään fyysinen, vaan myös psykologinen ja sosiaalinen. Yhteisöllisyyden ja sosiaalisen tuen merkitys korostuu tässä Syöpäkokemus voi johtaa henkilökohtaisen resilienssin, eli psyykkisen sitkeyden, kehittymiseen. Monet syöpäpotilaat raportoivat, että he ovat oppineet arvostamaan elämää Muutoksen hyväksyminenToipuminen voi tarkoittaa uuden elämäntavan hyväksymistä. Tämä voi sisältää muutoksia Elämänlaadun parantaminen on keskeinen osa toipumisprosessia. Tämä tarkoittaa YhteenvetoToipuminen syöpädiagnoosin jälkeen on monimutkainen ja henkilökohtainen On tärkeää muistaa, että vaikka matka voi olla vaikea, tuen, yhteisöllisyyden ja henkilökohtaisen kasvun kautta on mahdollista löytää uusi merkitys ja ilo elämässä. Tämä |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: syöpä, diagnoosi, sosiaalinensuhde, ystäväntuki, printmix, printmixoy, printmixkokemuksia, suomenmyyntimediat, suomenmyyntimediatkokemuksia, metsek, metsekgroup, yhdistyslehti, järjestölehti, paino, mikatrogen |
Puhelin ja petollinen sekuntiMaanantai 27.11.2023 klo 14.18 Puhelin on nykyään monille meistä erottamaton osa arkea. Lapsille ja nuorille se on yhteys maailmaan, ystäviin ja harrastuksiin. Kuitenkin, kuten Mikon tarina osoittaa, pieni hetki huolimattomuutta voi muuttaa elämää dramaattisesti. Tavallinen päivä, tavallinen hetkiMikon, 11-vuotiaan pojan, koulupäivä oli ollut pitkä ja uuvuttava. Historian koe ja matematiikan läksyt olivat vieneet voimat, mutta iltapäiväkerhossa pelaaminen oli tuonut mukavaa vaihtelua päivään. Kun koulun jälkeen oli aika suunnata kotiin, Mikon puhelin piippasi. Se oli viesti parhaalta ystävältä Samilta. Mikko avasi viestin ja alkoi lukea sitä samalla, kun käveli kohti suojatietä. Kohtalokas sekuntiSamalla hetkellä, kun Mikon silmät siirtyivät viestiin, hän lähestyi suojatietä. Hän ei nähnyt lähestyvää autoa eikä huomannut, että liikennevalot olivat punaiset. Mikko astui suojatielle ajattelematta sen enempää. Autoilija, nuori nainen nimeltään Elina, teki kaikkensa väistääkseen Mikkoa. Vaikka hän jarrutti voimakkaasti ja yritti väistää, Mikon ja auton törmäys oli väistämätön. Mikko sinkoutui ilmaan ja iskeytyi maahan muutaman metrin päähän. SeurauksetMikko vietiin sairaalaan. Hänellä oli murtumia ja mustelmia, mutta onnekseen hän selvisi ilman vakavampia vammoja. Fyysinen paraneminen vei aikaa, mutta vielä pidempään kesti toipuminen henkisesti. Törmäys oli jättänyt jälkensä Mikon mieleen. Myös Elina, autoilija, kärsi tapahtuneesta. Vaikka hän ei ollut syyllinen onnettomuuteen, hän tunsi silti suurta syyllisyyttä ja ahdistusta. Elina kävi terapiassa käsitelläkseen tapahtunutta ja sai tukea läheisiltään. Uusi alkuKun Mikko palasi kouluun viikkojen sairaalassaolon ja toipilasaikansa jälkeen, hän huomasi maailman muuttuneen. Koulutoverit suhtautuivat häneen varoen, ja monet olivat selvästi vaikuttuneita siitä, mitä oli tapahtunut. Mikko huomasi olevansa paitsi onnettomuuden uhri, myös elävä esimerkki siitä, kuinka vaarallista on antaa pienen hetken huolimattomuuden määrittää koko elämäänsä. Hän päätti käyttää kokemuksensa positiivisesti ja alkoi puhua aktiivisesti kouluissa ja yhteisötilaisuuksissa puhelinten käytöstä liikenteessä. Mikon viesti oli yksinkertainen: "Älä anna pienen hetken muuttaa elämääsi ikuisesti." Samalla Mikko ystävystyi Elinan kanssa, autoilijan, joka oli ollut osallisena onnettomuudessa. Molemmat löysivät lohtua ja tukea toisistaan, ja he alkoivat tehdä yhteistyötä liikenneturvallisuuskampanjoissa. Elina jakoi tarinaansa kuljettajana ja korosti kuinka tärkeää on olla valppaana ja odottaa odottamattomia liikenteessä. LopputulemaMikon tarina osoittaa, että vaikka elämässä voi tapahtua odottamattomia ja traagisia hetkiä, niistä voi myös nousta ja tehdä merkityksellistä muutosta ympärillään. On tärkeää opettaa lapsillemme ja nuorillemme, kuinka tärkeää on olla tietoinen ympäristöstään, ja ennen kaikkea, kuinka tärkeää on arvostaa jokaista hetkeä ja tehdä turvallisia valintoja. Vinkkejä lapsille puhelimen käyttöön liikenteessä
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: liikenneturvallisuus, suojatie, onnettomuus, liikenne, printmix, printmixoy, printmixkokemuksia, suomenmyyntimediat, suomenmyyntimediatkokemuksia, metsek, metsekgroup, yhdistyslehti, järjestölehti, paino, taitto, graafinensuunnittelu, mikatrogen |
Katseet kohti rakastettua juhlaaTorstai 2.11.2023 klo 14.18 Joulu on vuoden odotetuin juhla. Joulu saa ihmiset ympäri maailmaa pysähtymään, hiljentymään ja kokoontumaan yhteen perheidensä ja ystäviensä kanssa. Vaikka joulu on monille ensisijaisesti kristillinen juhla, sen juuret ulottuvat syvälle historiaan ja se on monissa kulttuureissa saanut erilaisia merkityksiä. Mikä tekee joulusta niin erityisen, ja miten erilaiset kulttuurit ja perinteet vaikuttavat siihen, miten juhlaa vietetään eri puolilla maailmaa? Minulle joulu merkitsee aina pysähtymisen ja hiljentymisen aikaa. Jouluna eivät soi työpuhelimet ja ei tarvitse olla tavoitettavissa. Puhelimen voi oikeastaan jättää työpöydälle ja nauttia hiljaisuudesta. Joulu on minulle ainoa aika vuodesta, kun todella saa rauhoittua ja levätä. Käytän joulun ajan aina lepäämiseen ja keskityn vain läheisiin ihmisiin ja perheenjäseniin. Historialliset juuretJoulu juontaa juurensa useista eri kulttuurisista perinteistä ja uskonnoista. Ennen kuin kristinusko levisi Eurooppaan, monissa kulttuureissa juhlittiin talvipäivänseisausta – pimeimmän päivän ja valon voiton yötä yli. Esimerkiksi roomalaiset viettivät Saturnalia-juhlaa, joka oli omistettu sadonkorjuulle ja viljajumala Saturnukselle. Kun kristinusko alkoi levitä, monet näistä vanhoista perinteistä sulautuivat kristilliseen joulujuhlaan. Joulun sanotaan juhlistavan Jeesuksen syntymää, mutta tarkkaa päivämäärää ei mainita Raamatussa. Joulukuun 25. päivän valinta Jeesuksen syntymäpäiväksi saattaa olla yritys kristillistää jo olemassa olevia perinteitä ja juhlia. Joulu ei minulle ole koskaan ollut kovin uskonnollinen juhla. En ole joulukirkon vakiokävijä, mutta haaveena minulla on joskus osallistua jouluaaton jumalanpalvelukseen. Uskon sen olevan kaunis kokemus ja toki saattaa ensikerran jälkeen tarttua joulun perinteeksi myös minulle. Suomalainen jouluSuomessa joulu on vuosisatojen ajan ollut merkittävä juhla. Vanhat suomalaiset uskomukset ja perinteet ovat sekoittuneet kristinuskon tuomiin tapoihin. Esimerkiksi kodin koristelu havuilla ja kynttilöillä juontaa juurensa aikaan ennen kristinuskoa, kun uskottiin, että valo ja vihreys karkottavat pimeyden ja pahat henget. Nykyisin suomalaisille joulu on ennen kaikkea perheen yhteinen aika. Joulupöydässä nautitaan perinteisiä herkkuja kuten kinkkua, laatikoita ja rosollia. Joululahjojen antaminen ja saaminen on monelle tärkeä osa juhlaa, mutta vielä tärkeämpää on yhdessäolo, rauhoittuminen ja kiitollisuuden tunne. Joulu maailmallaVaikka joulu juhlitaan monissa maissa, sen merkitys ja tavat vaihtelevat suuresti. Esimerkiksi Etelä-Amerikassa joulu on vahvasti uskonnollinen juhla, jota vietetään messuilla ja kirkollisilla seremonioilla. Toisaalla, kuten Australiassa, joulu sijoittuu keskelle kesää, jolloin juhlaan liittyy piknikejä ja rantoja. Amerikkalaisessa kulttuurissa joulu on suuri kaupallinen juhla, joka alkaa jo marraskuun lopulla "Black Fridayn" myötä. Lahjat, koristeet ja musiikki täyttävät kodit ja kaupungit, ja monille joulu on ennen kaikkea ilon ja yhdessäolon juhla. Syvempi merkitysVaikka joulu on monille ensisijaisesti iloinen ja valoisa juhla, sen taustalla on syvempiä merkityksiä. Joulu muistuttaa meitä toivosta, rakkaudesta ja hyväntekeväisyydestä. Se on aika, jolloin monet ihmiset pysähtyvät miettimään elämänsä tarkoitusta ja sitä, mitä he voivat tehdä auttaakseen muita. Joulun sanoma hyvästä tahdosta ja rauhasta ei ole sidottu mihinkään tiettyyn uskontoon tai kulttuuriin. Se on universaali viesti, joka resonoi ihmisten sydämissä ympäri maailmaa. Rakkaimmat joulumuistoni liittyvät lapsuuteni jouluihin, jotka ovat juurtuneet muistoihini pysyvästi. Muista selvästi jouluaton tuoksun ja äitini valmistamat jouluateriat. Läheisten muistaminen on myös kuulunut perheeni joulurituaaleihin ja käymme vuosittain haudoilla muistamassa jo poistuneita läheisiämme. Kynttilämeri hautausmaalla on kaunis ja vaikuttava näky, se on nähtävä joka vuosi. Joulun merkitys on monimuotoinen ja monitahoinen, mutta sen ydin on yhteinen: se on aika, jolloin ihmiset kokoontuvat yhteen juhlimaan, jakamaan ja rakastamaan. Olipa kyseessä sitten uskonnollinen juhla, perheen yhteinen hetki tai mahdollisuus auttaa muita, joulu muistuttaa meitä ihmisen hyvyydestä ja siitä, että pimeimmänkin yön jälkeen valo voittaa aina. Jokainen meistä voi löytää joulusta oman merkityksensä ja tehdä siitä juhlan, joka heijastaa omia arvojamme ja perinteitämme. Mutta ennen kaikkea joulu muistuttaa meitä siitä, että yhdessä olemme vahvempia ja että rakkaus ja ystävyys ovat elämän suurimpia lahjoja. Tähän on hyvä päättää tämän kertainen blogi kirjoitukseni. Toivotan kaikille lukijoille rauhallista ja mukavaa joulua! |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: joulu, yhdistyslehti, järjestölehti, suomenmyyntimediat, suomenmyyntimediatkokemuksia, printmix, printmixoy, printmixkokemuksia, metsek, metsekgroup, mikatrogen, paino, taitto, graafinensuunnittelu |
Koulukiusaaminen on yhteiskunnan riesaTiistai 10.10.2023 klo 14.06 - Mika-Matti Trogen Koulukiusaamista on yritetty nujertaa Suomessa jo vuosia. Koulukiusaamisen ehkäisyyn suunnatuista toimenpiteistä, poliitikkojen juhlapuheista ja erilaisista kampanjoista huolimatta se ei ole kadonnut mihinkään. Päinvastoin, koulukiusaaminen kuuluu valitettavasti edelleen monen koululaisen arkeen koulussa, koulutiellä, internetissä ja kotona. Valitettavaa on myös se, että kiusaaminen on saanut yhä väkivaltaisempia muotoja. Mediassa on paljon karmeita tarinoita koulukiusattujen ja heidän läheisiensä kärsimyksistä, ja seuraukset pysyvät usein kiusatun mukana läpi elämän tai jopa lopettavat nuoren elämän. Hänet jätettiin myös tahallaan ulkopuolelle. Äiti ja tytär olivat epätoivoisia ja yrittivät Vakava ongelma, jonka edessä emme saa ummistaa silmiämmeKoulut ovat paikkoja, joissa lapsille ja nuorille opetetaan paitsi akateemisia taitoja, myös sosiaalisia taitoja, kuten yhteistyötä, empatiaa ja toisten kunnioittamista. Kuitenkin Suomessa, kuten monissa muissakin maissa, koulukiusaaminen on iso ongelma, joka vaatii jatkuvaa huomiota, toimintaa ja ennaltaehkäisyä. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan noin joka kymmenes peruskoululainen kokee kiusaamista Suomessa. Lukema on pysynyt melko vakaana viime vuosina, mutta se on edelleen huolestuttavan korkea. Erityisesti kyberkiusaaminen on noussut esiin uutena ja kasvavana haasteena. Kiusaamisen eri muotoja ja vaikutuksiaKiusaaminen voi ilmetä monissa eri muodoissa - fyysisenä, sanallisena, sosiaalisena tai jopa kyberkiusaamisena, joka tapahtuu digitaalisissa ympäristöissä. Vaikka kiusaamisen muoto voi vaihdella, sen vaikutukset ovat usein samankaltaisia: alentunut itsetunto, masennus, ahdistuneisuus ja jopa itsetuhoiset ajatukset. Suomi on ottanut useita askeleita koulukiusaamisen torjumiseksi. Yksi merkittävimmistä Lisäksi opettajien koulutuksessa painotetaan yhä enemmän sosiaalisen ilmapiirin merkitystä ja opettajille annetaan työkaluja kiusaamisen tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen. Kiusaamisen vastaisessa taistelussa on tärkeää, että koko kouluyhteisö - opettajat, oppilaat, vanhemmat ja muu henkilökunta - tekevät yhteistyötä. Kouluympäristön tulisi olla sellainen, jossa jokainen voi tuntea olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi. Vaikka Suomi on tehnyt merkittäviä edistysaskeleita koulukiusaamisen torjumisessa, ongelmaa ei ole todellakaan voitettu. On tärkeää, että yhteiskunta, koulut ja Digitalisaatio tuo uusia haasteitaVaikka teknologia on tuonut mukanaan monia mahdollisuuksia opetuksessa, se on myös avannut ovet uudenlaiselle kiusaamiselle. Kyberkiusaaminen on nimittäin anonyymimpää ja voi tapahtua milloin tahansa, minkä vuoksi sen torjuminen vaatii erityistä huomiota. On tärkeää, että kouluissa opetetaan digitaalista kansalaisuutta ja nettikäyttäytymistä, jotta nuoret oppivat käyttämään teknologiaa vastuullisesti. Voimme kaikki olla osa ratkaisuaKoulukiusaamisen torjunta ei ole vain opettajien tai vanhempien vastuulla. Jokainen meistä voi olla osa ratkaisua. Olipa kyse sitten pienistä teoista, kuten kaverin tukemisesta vaikeina aikoina, tai suuremmista aloitteista, kuten koulukiusaamisen vastaisten tapahtumien järjestämisestä, jokaisella teolla on merkitystä. Tulevaisuuden näkymätVaikka koulukiusaamisen torjunnassa on edelleen paljon työtä, on syytä olla toiveikas. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koulukiusaaminen, kiusaaminen, nuoret, lapset, sinisetritarit, poliisi, yhdistyslehti, järjestölehti, printmix, printmixoy, printmixkokemuksia, suomenmyyntimediat, suomenmyyntimediatkokemuksia, metsek, metsekgroup, mikatrogen, graafinensuunnittelu, paino |
Koira ja ihminen - Sydänten yhteys vuosituhansien takaaPerjantai 29.9.2023 klo 14.50 - Mika-Matti Trogen Meillä on aina ollut koira perheessä. Vanhempani ja koko perheeni ovat aina pitäneet koiraa yhtenä perheenjäsenenä. Koira on aina näytellyt isoa osaa elämäämme. Kotitalomme ulko-ovessa on kyltti, jossa lukee ”täällä asuu koira ja hänen palveluväkensä”. Me emme ole koskaan kouluttaneet koiria tai harrastaneet niiden kanssa mitään ulkoilua kummempaa. Jokainen koira on ollut omalla persoonallaan osa meitä ja omalla tavallaan soluttautunut osaksi perhettämme. Koiran ja ihmisen välinen side on yksi maailman vanhimmista ja syvimmistä kumppanuuksista. Se alkoi, kun ensimmäiset ihmiset alkoivat kesyttää villejä susia noin 20 000 - 40 000 vuotta sitten. Alun perin suhde perustui molemminpuoliseen hyötyyn: susi sai turvallisuuden ja ruoan, kun taas ihminen sai metsästysapulaisen ja vahdin. Kuitenkin ajan myötä tästä yhteistyöstä kehittyi jotain paljon syvempää ja merkityksellisempää. Tällä hetkellä minulla on noin kaksivuotias musta kääpiövillakoira Eetu. Kutsun häntä elämänkumppanikseni ja olemme yhdessä melkein aina ympäri vuorokauden. Eetu nukkuu sängyssäni ja on mukana lähes joka paikassa missä liikun. Harrastamme liikuntaa päivittäin ja meidän yhteiset metsälenkkimme ovat pitkiä. Eetu on aina lähdössä lenkille innoissaan, ja lenkkeilystä on tullut osa meidän päivittäistä arkeamme. Lähes aina aamumme alkaa suurilla suudelmilla. Kun Eetu huomaa, että heräsin, hän syöksyy heti antamaan märkiä kielisuudelmiaan. Hän ei tosin osaa erottaa antaako niitä suulle vai jopa silmälle, mutta emme ole siitä asiasta tehneet sen suurempaan numeroa, pääasia on railakkaat hyvän aamun toivotukset. Kuinka koirat lukevat meitä?Eetun kyky ymmärtää minun tunteitani ja eleitä on hämmästyttävä. Hän kykenee tulkitsemaan pienimpiäkin ilmeitäni ja käyttäytymisen muutoksia. Kun olen surullinen tai masentunut, hän saattaa hakeutua lähelleni tarjotakseen lohdutusta. Kun olen iloinen, hän jakaa iloni vilkkailla liikkeillä ja innokkailla haukahduksilla. Jotkut tutkimukset ovat jopa osoittaneet, että koirat voivat synkronoida omaa fysiologiaansa omistajiensa kanssa. Tämä tarkoittaa, että kun omistaja on rauhallinen ja rento, koira tuntee myös olonsa mukavaksi ja rauhalliseksi. Tämä kyky yhteensovittaa tunnetiloja osoittaa syvää yhteyttä ja ymmärrystä koiran ja ihmisen välillä. Kemian voima: Oksitosiini ja sydänten yhteysTiede on avannut ikkunan ymmärtääksemme, miksi koira ja ihminen tuntevat niin vahvaa sidettä toisiinsa. Kun koira ja ihminen katsovat toisiaan silmiin, molempien aivoissa vapautuu oksitosiinia, tunnetaan myös "rakkaushormonina". Tämä hormoni vahvistaa sidettä ja luo luottamuksen ja kiintymyksen tunteen. Oksitosiini ei vain vahvista kiintymystä, vaan myös edistää sosiaalista käyttäytymistä, empatiaa ja luottamusta. Tämä kemiallinen yhteys auttaa selittämään, miksi koirat ja ihmiset voivat muodostaa niin vahvoja ja kestäviä siteitä. Uskollisuus ja omistautuminen: Koiran ehtymätön rakkausEetun uskollisuus on vertaansa vailla. Hän ei tuomitse eikä jätä, vaikka mikä muuttuisi. Minulle koira on perheenjäsen, joka tarjoaa ehdotonta rakkautta ja tukea. Tämä lojaalius ei perustu vain vaistoon tai siihen, että hän on riippuvainen minusta ruoan ja suojan suhteen. Se perustuu syvälle juurtuneeseen rakkauteen ja kiintymykseen, joka on rakentunut yhteisen elämämme aikana. Kuinka koirat parantavat elämäämmeKoirien läsnäolo ei tuo mukanaan vain iloa ja seuraa, vaan se on myös osoittautunut terveysvaikutuksiltaan merkittäväksi. Tutkimukset ovat osoittaneet, että koiranomistajat ovat usein onnellisempia, stressaantuneempia ja fyysisesti aktiivisempia. Lisäksi koirat voivat auttaa lapsia kehittämään vastuuntuntoa ja empatiaa sekä vähentämään allergiariskejä. Yhteys, joka kestää aikaaUskon että Eetun ja minun väliseni suhde voi olla rikas ja syvä. Se ei ole vain kumppanuus; se on todellinen rakkaustarina, joka on kirjoitettu meidän kummankin sydämiimme. Eetu on tullut rinnalleni hyvinä ja huonoina aikoina, ja tämä side jatkuu, kun minkin annan hänelle rakkautta ja huolenpitoa, jonka hän ansaitsee. Tarinoita ja perinteitä ympäri maailmaaLäpi historian, koirat eivät ole vain olleet ihmisen rinnalla fyysisinä kumppaneina, vaan ne ovat myös olleet keskeisiä osia kulttuurissamme. Tarinoissa, legendoissa ja taiteessa koirilla on ollut tärkeä rooli. Esimerkiksi monissa kulttuureissa koirat nähdään vartijoina, sekä fyysisessä että henkisessä maailmassa. Ne ovat usein sijoitettu sankarien rinnalle tarinoissa, missä ne auttavat taisteluissa tai opastavat hahmoja heidän matkoillaan. Koira tulevaisuuden yhteiskunnassaVaikka koirat ovat olleet osa ihmisen historiaa tuhansia vuosia, niiden rooli yhteiskunnassamme kehittyy edelleen. Teknologian edetessä koiria käytetään monin uusin tavoin, esimerkiksi terapian, pelastustoiminnan ja jopa diagnostiikan alueilla. Niiden ainutlaatuista kykyä aistia ja reagoida ihmisen tunteisiin hyödynnetään yhä monipuolisemmin. Kuitenkin yksi asia pysyy muuttumattomana: syvä rakkaus ja kiintymys, joka virtaa ihmisen ja koiran välillä. Riippumatta siitä, kuinka maailma muuttuu ympärillämme, tämä yhteys säilyy ikuisesti. Opimme yhä koiristammeTutkijat jatkavat koirien käyttäytymisen, älykkyyden ja tunteiden tutkimista. Vaikka olemme jo oppineet paljon, on vielä paljon sellaista, mikä odottaa löytämistään. Jokainen koira on yksilö, ja jokaisella on oma tarinansa kerrottavanaan. Koiran ja ihmisen välinen suhde on jatkuvasti muuttuva ja syvenevä, ja meillä on paljon opittavaa näistä uskollisista ystävistämme. Arvostus jokapäiväisessä elämässäKun otamme hetken ja pysähdymme arvostamaan koiran ja ihmisen välistä suhdetta, voimme todella ymmärtää sen syvyyden ja merkityksen. Koirat ovat paljon enemmän kuin lemmikkejä; ne ovat ystäviä, perheenjäseniä ja opettajia. Niiden kautta voimme oppia paljon itsestämme ja siitä, millaista on elää täysin läsnä olevassa hetkessä, rakastaa ehdoitta ja löytää iloa yksinkertaisista asioista. Jokainen päivä koiran kanssa on lahja, ja meidän tulee kunnioittaa ja arvostaa sitä syvää yhteyttä, jonka olemme niiden kanssa muodostaneet. Luopumisen tuskaPerheeni on joutunut kohtaamaan koiran kuoleman useaan kertaan. Kokemukseni mukaan kuolema ja luopuminen ovat erittäin surullinen ja vaikea tapahtuma, jota mielestäni voi verrata ihan minkä vaan perheenjäsenen poismenoon. Kun koiralla on erityinen paikka meidän sydämissämme, menetys aiheuttaa monenlaisia tunteita, kuten surua, kaipausta, yksinäisyyttä ja jopa syyllisyyttä tai katkeruutta. Jokainen ihminen käsittelee surua omalla tavallaan, ja on tärkeää antaa itselleen aikaa surra ja muistella lemmikkiä rakkaudella. Suurta rakkauttaOmat vanhempani ovat eläneet viimevuodet ilman koiraa. Kun heidän viimeisin koiransa menehtyi, he päättivät olla hankkimatta enää uutta koiraa. Syy päätökseen oli yksinomaan se, että heidän oma terveydentilansa ja ikä on sellainen, että on liian iso riski siihen, että koira jää yksin, jos heille tapahtuu jotakin. Mielestäni tämän kaltainen päätös on sitä suurinta rakkautta koiria kohtaan. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Poliisikoira, Avustajakoira, Opaskoira, , Koira, Rakkaus, Lapset, Ystävä, Printmix, Suomen Myyntimediat, METSEK Group, Mika Trogen, Mika-Matti Trogen |
Joukkueen merkitys vammaiselle henkilölleKeskiviikko 13.9.2023 klo 13.25
Vammaisuus ei rajoita vain fyysisesti, vaan se voi vaikuttaa myös sosiaaliseen ja emotionaaliseen hyvinvointiin. Yhä useammat vammaiset henkilöt ovat kuitenkin löytäneet voimaa ja tukea osallistumalla erilaisiin joukkueisiin ja yhteisöihin. Tässä artikkelissa tutkimme, miksi joukkueen merkitys vammaiselle henkilölle voi olla niin suuri ja miten se vaikuttaa heidän elämänlaatuunsa. Yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuusVammaisille henkilöille joukkueet tarjoavat mahdollisuuden tuntea kuuluvansa osaksi jotakin suurempaa. Yhteiset tavoitteet ja jaetut kokemukset luovat vahvan yhteenkuuluvuuden tunteen, joka voi auttaa lievittämään sosiaalista eristyneisyyttä ja yksinäisyyttä. Itsetunnon ja itseluottamuksen vahvistuminenJoukkueen jäsenyys voi auttaa vammaisia henkilöitä vahvistamaan omaa itsetuntoaan ja itseluottamustaan. Onnistumiset ja yhdessä koetut haasteet voivat lisätä henkilön uskoa omiin kykyihinsä, mikä heijastuu myös muilla elämänalueilla. Liikunnan ja aktiivisuuden edistäminenMonet vammaiset henkilöt voivat hyötyä liikunnasta ja aktiivisesta elämäntavasta. Sosiaalisten taitojen kehittyminenJoukkueet tarjoavat mahdollisuuden harjoitella ja kehittää erilaisia sosiaalisia taitoja, kuten vuorovaikutusta, tiimityötä ja konfliktien ratkaisua. Nämä taidot ovat arvokkaita paitsi joukkueen sisällä, myös yleisesti elämässä selviytymisessä. Esteiden voittaminen ja empowermentVammaisille henkilöille joukkueen merkitys ulottuu usein myös esteiden voittamiseen ja empowermentiin. Joukkueen jäsenyys tarjoaa mahdollisuuden todistaa omat kyvyt ja näyttää, että vammaisuus ei määritä heidän potentiaaliaan. Tämä voi inspiroida muita vammaisia henkilöitä uskomaan itseensä ja tavoittelemaan omia unelmiaan rohkeammin. Vertaistuki ja kokemusten jakaminenJoukkueet luovat luontevan foorumin vertaistuelle ja kokemusten jakamiselle. Vammaisilla henkilöillä on mahdollisuus keskustella samankaltaisista haasteistaan ja voitoistaan muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Tämä luo ainutlaatuisen yhteisön, jossa ymmärrys ja tuki ovat vahvoja. Yhteiskunnallinen muutos ja tietoisuuden lisääminenJoukkueet voivat myös edistää yhteiskunnallista muutosta ja lisätä tietoisuutta vammaisuudesta. Osallistuminen erilaisiin tapahtumiin ja kilpailuihin voi herättää huomiota vammaisten henkilöiden kyvykkyyksiin ja saada yhteiskunnan pohtimaan ennakkoluulojaan ja rajoitteitaan. Monimuotoisuus ja inklusiivisuusJoukkueet voivat edistää monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta yhteiskunnassa. Kun vammaiset ja ei-vammaiset henkilöt työskentelevät yhdessä samassa joukkueessa, se luo tilaisuuden oppia toisiltaan ja murtaa stereotypioita. Tämä edistää ymmärrystä ja yhteistyötä eri taustoista tulevien ihmisten välillä. Tulevaisuuden mahdollisuudetVammaisten henkilöiden joukkuetoiminalla on potentiaalia kasvaa ja kehittyä tulevaisuudessa. Uusien teknologisten innovaatioiden ja yhteisöllisten verkostojen avulla joukkueet voivat laajentaa vaikutustaan ja tarjota entistä monipuolisempia mahdollisuuksia vammaisille ihmisille. LopuksiJoukkueen merkitys vammaiselle henkilölle on syvällinen ja monipuolinen. Se vaikuttaa paitsi yksilön hyvinvointiin, myös yhteisön rakentamiseen, tietoisuuden lisäämiseen ja yhteiskunnalliseen muutokseen. Vammaiset henkilöt voivat löytää voimaa, inspiraatiota ja yhteenkuuluvuutta osallistumalla erilaisiin joukkueisiin, mikä edistää heidän kokonaisvaltaista hyvinvointiaan ja osallisuuttaan yhteiskunnassa. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: joukkueurheilu, yhteisöllisyys, yhteenkuuluvuus, järjestölehti, yhdistyslehti, vammaisliikunnanilo, vammaisliikunta, printmix, printmixoy, suomenmyyntimediat, suomenmyyntimediatkokemuksia, printmixkokemuksia, metsek, metsekgroup, paino, lehti |
Digitaalisen viestinnän haasteetPerjantai 25.8.2023 klo 9.49 - Mika-Matti Trogen Nettikirjoittelu on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosikymmeninä. Internetin kehittyminen ja yleistymisen myötä ihmiset ovat saaneet mahdollisuuden osallistua aktiivisesti erilaisiin verkkokeskusteluihin. Sosiaalisen median alustat, blogit, keskustelufoorumit ja sähköposti ovat kaikki välineitä, joilla kuka tahansa voi ilmaista mielipiteensä ja ajatuksensa verkossa. Tämä on tuonut mukanaan monia positiivisia asioita, kuten laajemman keskustelun, tiedon jakamisen ja yhteisöllisyyden lisääntymisen. KunnianloukkausKunnianloukkaus on oikeudellinen käsite, joka koskee ihmisten maineen ja kunnian loukkaamista. Se voi tapahtua monilla eri tavoilla, kuten väärän tiedon levittämisen, valheiden julkaisemisen tai loukkaavien kommenttien tekemisen. Useimmissa maissa on lakeja, jotka suojaavat yksilöiden mainetta kunnianloukkaukselta. Nämä lait kattavat myös nettikirjoittelun, ja siksi on tärkeää ymmärtää niiden perusteet. Kunnianloukkaus verkossaNettikirjoittelussa kunnianloukkaus voi ilmetä monin eri tavoin. Yksi yleinen esimerkki on henkilökohtaisten hyökkäysten tekeminen toisia kohtaan sosiaalisen median kommenttiosioissa. Tämä voi vahingoittaa ihmisten mainetta ja aiheuttaa emotionaalista kärsimystä. Lisäksi väärän tiedon levittäminen verkossa voi nopeasti levitä ja vahingoittaa yksilön tai yrityksen mainetta. Vastuullinen nettikirjoitteluVaikka internet tarjoaa vapauden ilmaista mielipiteensä, on tärkeää harjoittaa vastuullista nettikirjoittelua. Jokaisella meistä on vastuu siitä, mitä kirjoitamme verkossa, ja siitä, miten sanamme voivat vaikuttaa muihin. Vastuullinen nettikirjoittelu tarkoittaa keskustelun käymistä asiallisesti, kunnioittavasti ja toisia ihmisiä kuunnellen. Se tarkoittaa myös sitä, että meidän tulisi varmistaa, että jakamamme tiedot ovat totuudenmukaisia ja luotettavia. Oikeudelliset seuraamuksetJos syyllistyt kunnianloukkaukseen verkossa, saatat joutua oikeudellisiin seuraamuksiin. Nämä seuraamukset voivat vaihdella vakavuudeltaan ja voivat sisältää sakkorangaistuksia, vahingonkorvauksia ja jopa vankeusrangaistuksia joissakin tapauksissa. Siksi on äärimmäisen tärkeää olla tietoinen omista teoistamme ja pitää mielessä vastuullisen nettikirjoittelun periaatteet. EnnaltaehkäisyKunnianloukkausten ennaltaehkäisyyn on useita keinoja. Yksi niistä on harkita huolellisesti ennen kuin julkaisee jotain verkossa. Toinen on tietää omat oikeutensa ja velvollisuutensa internetissä. Lisäksi on tärkeää olla valmis keskustelemaan erimielisyyksistä rakentavasti ja yrittää ratkaista konfliktit rauhanomaisesti. Nettikirjoittelun tulevaisuusKun digitaalinen viestintä jatkaa kasvuaan, on tärkeää pohtia sen tulevaisuutta ja haasteita. Yksi merkittävä haaste on vihapuheen lisääntyminen verkossa. Vihapuhe voi johtaa kunnianloukkauksiin ja jopa fyysiseen väkivaltaan. Toinen haaste on tiedonvälityksen luotettavuus, kun valeuutiset ja salaliittoteoriat leviävät nopeasti verkossa. Tulevaisuudessa on tarpeen kehittää parempia työkaluja ja käytäntöjä kunnianloukkausten ja vihapuheen estämiseksi verkossa. Tämä voi sisältää tehokkaampaa moderointia sosiaalisen median alustoilla, lainsäädännön päivittämistä vastaamaan digitaalisen aikakauden tarpeita sekä lisää koulutusta digitaalisen median lukutaidosta ja vastuullisesta nettikirjoittelusta. YhteenvetoNettikirjoittelusta ja kunnianloukkauksesta keskustelu on tärkeää, kun digitaalinen viestintä jatkaa kasvuaan. On olennaista ymmärtää sekä oikeudelliset että moraaliset näkökulmat näissä kysymyksissä ja pyrkiä luomaan turvallisempi ja vastuullisempi verkkoympäristö kaikille käyttäjille. Tämä vaatii yhteiskunnan, teknologiayritysten ja yksilöiden yhteistyötä, jotta voimme saavuttaa tasapainon ilmaisunvapauden ja vastuullisuuden välillä verkossa. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: printmix, printmix oy, printmix kokemuksia, suomen myyntimediat, metsek, mika trogen, mika-matti trogen, paino, lehti, ilmoitusmyynti, järjestölehti, yhdistyslehti, graafinen suunnittelu, huijaus, rikos, huijarit |
Lasten suojatieonnettomuuksien vähentäminen vaatii yhteistyötäPerjantai 21.7.2023 klo 11.27
Suojatie on tarkoitettu turvalliseen tienylitykseen ja se on merkittävä asia puhuttaessa lasten liikenneturvallisuudesta. Valitettavasti lasten suojatiellä tapahtuvat onnettomuudet ovat yhä liian yleisiä ja aiheuttavat usein vakavia seurauksia. Tässä artikkelissa tarkastelemme lasten suojatien onnettomuuksien problematiikkaa, niiden syitä ja keinoja parantaa lasten turvallisuutta suojateillä. Onnettomuustilastot ja niiden merkitysTilastojen mukaan lasten suojatien onnettomuudet ovat vakava huolenaihe. Suomessa tapahtui viime vuonna lukuisia onnettomuuksia, joissa lapset loukkaantuivat tai kuolivat suojatietä ylittäessään. Näitä onnettomuuksia aiheuttivat pääasiassa autoilijoiden laiminlyönnit pysähtymisvelvollisuudessaan suojatien edessä sekä lasten oma huolimattomuus liikenteessä. Onnettomuuksien syitä ja tekijöitäLasten suojatien onnettomuudet johtuvat monista tekijöistä, ja ne voivat tapahtua eri osapuolten huolimattomuuden tai virheellisen toiminnan seurauksena. Joitakin yleisiä syitä lasten suojatien onnettomuuksiin ovat: Havainnointivirheet: Sekä autoilijat että lapset voivat tehdä havainnointivirheitä suojatiellä. Autoilijoiden tulee olla erityisen tarkkaavaisia havaitessaan lapsia suojatiellä ja antaa heille etuajo-oikeus. Lapset puolestaan saattavat olla liian kiireisiä tai innostuneita ylittämään tien ilman asianmukaista varovaisuutta. Nopeus ja etäisyys: Autoilijoiden liian suuri nopeus tai riittämätön etäisyys suojatien lähestyessä lisäävät onnettomuusriskiä. Nopeusrajoitusten noudattaminen ja riittävä etäisyys suojatielle mahdollistavat riittävän pysähtymisajan lapsille. Heikko näkyvyys: Huonot sääolosuhteet, pimeys tai esteet voivat heikentää näkyvyyttä suojatiellä. Lapset voivat olla vaikeasti havaittavissa, mikä lisää riskiä onnettomuuksille. Valaistuksen parantaminen suojateillä ja heijastinten käyttö auttavat par antamaan paremman näkyvyyden ja varoittamaan autoilijoita lähestyvistä jalankulkijoista. Koulutuksen puute: Lasten liikenneturvallisuuskoulutuksen puute voi johtaa virheelliseen toimintaan suojatiellä. On tärkeää tarjota lapsille ja heidän vanhemmilleen kattavaa liikennekasvatusta ja koulutusta suojatien turvallisesta ylittämisestä. Koulujen, vanhempien ja paikallisten yhteisöjen tulisi tehdä yhteistyötä tällaisen koulutuksen tarjoamiseksi. Turvallisuuden edistäminen suojateilläLasten suojatien onnettomuuksien vähentämiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka sisältää seuraavia toimenpiteitä: Liikennekasvatus ja tiedotus: Lasten tulisi saada perusteellinen koulutus suojatien turvallisesta käytöstä ja liikennesäännöistä. Vanhempien, koulujen ja muiden sidosryhmien tulisi myös osallistua tiedotuskampanjoihin, jotka korostavat suojatien turvallista ylittämistä. Infrastruktuurin parantaminen: Suojateitä tulisi suunnitella ja rakentaa lasten tarpeet huomioon ottaen. Hidasteiden ja esteiden sijoittaminen suojateiden läheisyyteen voi auttaa hidastamaan autojen nopeuksia ja parantaa näkyvyyttä. Valaistuksen parantaminen ja liikennemerkkien selkeys ovat myös tärkeitä. Valvonta ja seuraamukset: Poliisin aktiivinen valvonta suojateiden läheisyydessä voi toimia pelotteena ja muistuttaa autoilijoita pysähtymisvelvollisuudestaan. Roolimallina toimiminen: Aikuisilla on tärkeä rooli lasten liikenneturvallisuuden edistämisessä. Heidän tulisi toimia hyvänä esimerkkinä ja osoittaa oikeat liikennekäyttäytymisen mallit suojatien ylittämisessä. Teknologian hyödyntäminen: Teknologian kehittyminen tarjoaa mahdollisuuksia parantaa lasten turvallisuutta suojateillä. Älykkäät liikennejärjestelmät ja jalankulkijoiden varoitusjärjestelmät voivat auttaa havaitsemaan lapsia suojatiellä ja varoittamaan autoilijoita heidän läsnäolostaan. Onnettomuuksien vähentäminen vaatii yhteistyötä eri tahojen välilläKoulujen tulisi ottaa liikenneturvallisuus osaksi opetussuunnitelmaansa ja tarjota säännöllistä liikennekasvatusta oppilailleen. Koulujen henkilökunnan ja vanhempien tulisi tehdä yhteistyötä ja järjestää tiedotustilaisuuksia, kampanjoita ja harjoituksia, jotka keskittyvät suojatien turvalliseen ylittämiseen. Vanhempien tulisi osallistua aktiivisesti lastensa liikenneturvallisuuden edistämiseen. Heidän tulisi opettaa lapsilleen oikeaa suojatien käyttäytymistä ja varmistaa, että lapset ymmärtävät liikennesäännöt ja riskit. Vanhempien tulisi myös kannustaa ja valvoa lastensa liikenneturvallista käyttäytymistä. Jatkuvan tutkimuksen avulla voidaan kehittää entistä parempia menetelmiä ja ratkaisuja lasten suojatien onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Tutkimuksen avulla voidaan tunnistaa riskitekijät, arvioida toimiviksi havaittuja toimenpiteitä ja kehittää uusia innovaatioita turvallisemman liikenneturvallisuuden takaamiseksi. Liikenneturvallisuudesta tiedottaminen ja tiedostamisen lisääminen ovat avainasemassa. Mediassa, sosiaalisessa mediassa ja erilaisissa tiedotuskampanjoissa tulisi korostaa lasten suojatien turvallisen ylittämisen merkitystä ja antaa konkreettisia vinkkejä turvalliseen käytökseen. Lasten suojatien onnettomuuksien vähentäminen vaatii jatkuvaa sitoutumista ja yhteistyötä kaikilta osapuolilta. Autoilijoiden, jalankulkijoiden, vanhempien, koulujen, paikallisyhteisöjen ja viranomaisten on tehtävä yhteistyötä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Vain kaikkien osapuolten aktiivinen panos ja sitoutuminen voivat vähentää lasten suojatien onnettomuuksia. LopuksiOn tärkeää korostaa, että lasten suojatien onnettomuuksien ehkäiseminen on jatkuva prosessi, joka vaatii jatkuvaa tiedotusta, valvontaa, koulutusta ja tiedostamista. Autoilijoiden tulee olla tarkkaavaisia suojateiden lähestyessä ja noudattaa pysähtymisvelvollisuuttaan. Jalankulkijoiden, erityisesti lasten, tulee oppia oikea tapa ylittää suojatie ja olla tarkkaavaisia liikenteessä. Vanhempien, koulujen ja yhteisöjen on tehtävä yhteistyötä ja tarjottava liikenneturvallisuuskoulutusta lapsille. Vain näin voimme luoda turvallisemman ympäristön lapsille suojatien ylittämiseen ja vähentää lasten suojatiellä tapahtuvia onnettomuuksia. Tämä kirjoitus on julkaistu alunperin Liikkuvan Poliisin Perinneyhdistys ry:n Viesti -lehdessä. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: suojatie, onnettomuus, onnettomuudet, liikenneturvallisuus, liikkuvapoliisi, printmix, printmixoy, printmixkokemuksia, suomenmyyntimediat, suomenmyyntimediatkokemuksia #metsekgroup #metsek #mikatrogen #järjestölehti #yhdistyslehti |
Kesäloma on rentoutumisen aikaaMaanantai 10.7.2023 klo 14.13 - Mika-Matti Trogen Loma-ajat ja rentoutuminen ovat tärkeitä elementtejä terveellisen ja tasapainoisen elämän kannalta. Nykypäivän kiireisessä maailmassa, jossa teknologia ja työ vaativat jatkuvaa läsnäoloa, on entistä tärkeämpää pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan. Loma-ajat tarjoavat mahdollisuuden irrottautua arjen kiireistä ja antavat meille tilaisuuden rentoutua ja palautua. Loman aikana on tärkeää unohtaa työasiat hetkeksi ja keskittyä itseensä. On hyvä luoda selkeä raja työn ja vapaa-ajan välille. Tämä auttaa vähentämään stressiä ja antaa tilaa levätä ja rentoutua. Loma tarjoaa mahdollisuuden tehdä asioita, joita arjen kiireessä ei ehkä ehdi tai jaksa tehdä. Voit lähteä matkalle uusiin maisemiin, viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa, harrastaa omia kiinnostuksenkohteita tai vain nauttia rauhasta ja hiljaisuudesta.
Loman ja rentoutumisen hyödyt ulottuvat pidemmälle kuin pelkkään hetkelliseen hyvään oloon. Ne edistävät myös terveyttä ja hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Stressin vähentyessä ja mielen rauhoittuessa kehomme voi palautua paremmin ja saada enemmän energiaa. Rentoutuminen auttaa myös lisäämään luovuutta ja keskittymiskykyä sekä parantamaan unen laatua.
Lisäksi kannattaa ottaa huomioon, että loma-ajat voivat olla erilaisia eri ihmisille.
Loman ja rentoutumisen aikana voimme myös kokeilla uusia kokemuksia ja haasteita. Se voi olla uuden harrastuksen aloittaminen, retki jonnekin uuteen paikkaan tai vaikka oppiminen uudesta taidosta. Uudet kokemukset antavat meille mahdollisuuden laajentaa näkökulmaamme ja saavuttaa henkilökohtaista kasvua.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rentoutuminen, kesä, loma, kesäloma, printmix, printmixoy, printmixkokemuksia, suomenmyyntimediat, suomenmyyntimediatkokemuksia, metsek, metsekgroup, yhdistyslehti, järjestölehti, paino, mikatrogen |
Liikunnalla on suuri merkitys vammaiselle henkilölleTiistai 20.6.2023 klo 12.29
Varsinkin vammaiset lapset ja nuoret liikkuvat liian vähän. Suomessa on kuitenkin loistavia esimerkkejä, jotka kannustavat uusia tulokkaita liikunnan ja urheilun pariin. Tunnettuja esikuvia löytyy esimerkiksi paralympia menestyjistä. Leo-Pekka Tähti, Matti Suur-Hamari, Amanda Kotaja, Henry Manni ja monet muut menestyneet paralympiaurheilijat ovat mainioita uusien tulokkaiden kannustajia ja malliesimerkkejä. Paraurheilu kaipaa uusia tähtiäKansainvälisesti paraurheilun taso kehittyy jatkuvasti ja se luo haasteita pienelle maallemme. Suomi on ollut asukaslukuun suhteutettuna huippu-urheilussa loistavasti menestynyt valtio, mutta jotta tulevaisuudessa voimme edelleen jatkaa menestystarinaa, Suomesta pitää löytyä uusia tähtiä nykyisten urheilijoiden paikoille. Tämänkin vuoksi on äärettömän tärkeää kannustaa lapsia ja nuoria liikkumaan ja mukaan urheilun maailmaan. Liikunnan vaikutuksetLiikunnalla on paljon positiivisia vaikutuksia jokaisen ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Liikunta parantaa unenlaatua, kognitiivisia kykyjä kuten muistia sekä parantaa elämänlaatua. Se auttaa myös stressinhallinnassa. Noin 20–25 % Suomen väestöstä kuuluu erityisliikunnan piiriin. Erityisliikunnalla on positiivisia vaikutuksia henkilön voimaan, tasapainoon, rohkeuteen, ryhmätyöskentelytaitoihin, itseluottamukseen. Mukaan liikkumaanEsimerkiksi positiivinen palaute ja konkreettiset palkinnot tukevat ja motivoivat liikkumaan. Liikunnan kautta henkilö voi muun muassa löytää vahvuuksiaan, kokea onnistumisen kokemuksia ja tuntea olevansa osa yhteisöä. Yhteisöllisyys on usein äärettömän tärkeä asia vammaiselle henkilölle. Yhteiset kokoontumiset tai harjoitukset ovat usein vammaisen henkilön viikon kohokohta. Ei voida korostaa liikaa liikunnan merkitystä vammaisille henkilöille. Liikunnalla on iso merkitys kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. On tärkeää tukea, kannustaa ja ohjata heitä erilaisiin liikuntapalveluihin. Liikunnan terveysvaikutukset tulisi tunnistaa ja liikuntapalveluiden esteettömyyteen tulisi panostaa. Vähän liikkuvien henkilöiden kohdalla on hyvä muistaa, että hyvinkin pienet lisäykset liikunnan määrään, ovat terveyden kannalta merkityksellisiä. Usein liikunnan kokemuksellisuus ja elämyksellisyys tuottavat paljon mielekkyyttä ja jokainen pieni myönteinen muutos auttaa eteenpäin. Lapset ja nuoretKouluikäisten lasten ja nuoreten tulisi liikkua vähintään 1-2 tuntia päivässä, niin että vähintään puolet tuosta ajasta pitäisi kertyä yli kymmenen minuutin reippaista jaksoista, jotka nostavat sykettä ja saavat aikaan hengästymistä. Vastaavasti kouluikäisten lasten tulisi välttää yli kahden tunnin yhtämittaisia istumajaksoja. Liikkumisen vähyys ja ylipaino heikentävät fyysistä suorituskykyä mikä voi kielteisesti vaikuttaa etenkin lasten ja nuorten kokonaismotoriikkaan. On tärkeää pitää mielessä, että fyysisesti aktiivisen elämäntavan oppiminen alkaa jo varhaislapsuudessa – mitä enemmän lapsi on tottunut liikkumaan, sitä enemmän hän myös liikkuu aikuisuudessa. Liikunta edistää lasten fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä kehitystä. Erityisesti murrosikäisten päivittäisiin liikunta-annoksiin kannattaa kiinnittää huomiota: murrosiässä, yläasteella liikunnan harrastaminen vähenee voimakkaasti. AikuisetAikuisten tulisi harrastaa liikuntaa kaksi ja puolituntia viikossa tai reilun tunnin viikossa hölkäten tai vastaavalla tavalla sykettä ja rasittavuutta nostaen. Jotta liikunta edistäisi terveyttä, liikuntatuokiot voidaan pilkkoa pienempiin osiin, mutta kuitenkin niin, että yhtäjaksoista liikuntaa ei koostuisi alle kymmenen minuuttia pienemmistä pätkistä. Kestävyysliikunnan lisäksi lihaskuntoa ei saisi unohtaa. Lihaksia pitäisi rasittaa vähintään kahdesti viikossa. Jos halutaan parantaa merkittävästi kuntoa ja ehkäistä kroonisia tauteja ja mahdollisesti estää lihomista, liikuntaa pitäisi harrastaa tuplaten enemmän aikaisemmin mainitusta. Julkaisun tuottaminenPrintmix hoitaa Vammaisliikunnan Ilo Ry:n julkaisun graafisen suunnittelun, taittotyöt, painamisen, postituksen. Samaan yhtiöön kuuluva Suomen Myyntimediat suorittaa tärkeän kannatusilmoituksien myynnin ja mainoksien valmistamisen. Kannatusilmoituksien myynnillä katetaan iso osa turnauksesta aiheutuvista kustannuksista ja hienolla painetulla lehdellä on suuri merkitys osallistujille ja yhdistyksen jäsenille. ”Olemme tehneet heidän kanssaan monta vuotta Siipirikot-lehteä (ent. Blue Stars) ja jatkossa tulemmekin tekemään julkaisua, ”Vammaisliikunan ILO” -nimellä, joka laajemmin käsittelee eri vammaisurheilulajeja, sekä vammaisliikuntaa, sekä kertoo enemmän itse urheilijoista erilaisten henkilökuva-juttujen kautta. Printmix tulee osallistumaan myös toimituksellisen aineiston tekemiseen ja uskon, että sitä kautta saamme paljon laajemmin ja monipuolisemmin kerrottua vammaisurheilusta, vammaisurheilijoista ja vammaisliikunnan koko kirjosta.” ”Vammaisliikunnan ILO ry:n hallitus koostuu alkuvaiheessa Suomen Vammaisjalkapallo ry:n ja Finnish Disabled Golfers (FDG) ry:n edustajista. Lisäksi mukana on henkilöitä, joilla on pitkä tausta vammaisurheilun ja -liikunnan parissa”, Siikonen päättää. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vammaisliikunnanilo, vammaisurheilu, vammaisliikunta, liikunta, urheilu, printmix, printmixkokemuksia, suomenmyyntimediat, suomenmyyntimediatkokemuksia, metsek, metsekgroup, printmixoy, järjestölehti, yhdistyslehti, mikatrogen |
VIRVE SM-turnaus täyttää tänä vuonna 20 vuotta!Maanantai 12.6.2023 klo 14.30 - Mika-Matti Trogen
VIRVE SM 2023 tuo yhteen yhteiskuntamme turvallisuuden kulmakivet jo 20. kerran. Juhlakilpailu pelataan Helsingissä 31.8.2023. Lajina on suosittu Beach volley, jota on pelattu vuosien aikana sekä sisähallissa että ulkokentillä. Kilpailuun voi osallistua joukkueet pelastuslaitoksilta, puolustusvoimilta, poliisista, rajavartiolaitokselta, tullilta, rikosseuraamuslaitokselta ja hätäkeskuslaitokselta. Ensimmäinen turnaus järjestettiin Hollolassa vuonna 2004Jo perinteeksi muodostunut kilpailu on järjestetty kerran vuodessa ja ensimmäinen VIRVE SM -turnaus järjestettiin Hollolassa vuonna 2004. Sen jälkeen turnaus on järjestetty Vaasassa, Eurassa, Hyvinkäällä, Porissa, Helsingissä, Jyväskylässä ja Vantaalla. Osassa turnaus on järjestetty vain kerran ja joillakin paikkakunnilla useita kertoja. Erityisesti Eura ja Jyväskylä ovat olleet mieluisia turnauspaikkakuntia ja siellä turnaus on järjestetty jo monta kertaa. Kilpailijoita turnauksessa on ollut vuosien aikana vaihdellen 170–60 pelaajaan. Mitaleista taistellaan kolmessa eri sarjassa. Mukana on miesten-, naisten- ja kuntosarjat. Kuntosarja on suosituin Vuosien aikana ehdottomasti suosituin on ollut kuntosarja, jossa on parhaimmillaan ollut mukana jopa 37 joukkuetta. Viime vuoden mestarit olivat naisten sarjassa Sanna Lautamatti ja Helvi Seppänen (Poliisi), miesten Sarjassa Antti Hyvönen ja Miikka Putkonen (Pelastuslaitos) ja harrastesarjassa Tikkakosken Pommittajat -joukkue (Puolustusvoimat). Hyvän yhteistyön ansiosta on helpompi päästä tavoiteltuihin päämääriinVIRVE SM- turnauksen tapaiset viranomaisten yhteiset tapahtumat ovat mainio mahdollisuus vahvistaa jo olemassa olevaa viranomaisten yhteistyötä. Hyvän yhteistyön ansiosta on helpompi päästä tavoiteltuihin päämääriin ja menestyä eri osa-alueilla. Moniin yhteiskuntamme ongelmiin tarttuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä eri tahojen kanssa. Yhteistyön kehittäminen viranomaisten kanssa hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi on ensiarvoisen tärkeää. Yhteisessä VIRVE SM -turnaus tapahtumassa on mainio mahdollisuus tavata oman ja muiden alojen viranomaisia ja vaihtaa esimerkiksi ajatuksia ammatillisessa mielessä. Urheilun merkitys Esimerkiksi poliisina työskentelevien on jatkuvasti pidettävä huolta omasta työkunnosta niin fyysisessä, kuin psyykkisessä mielessä. Säännöllinen liikunta ja yhteiset urheilu tapahtumat auttavat ylläpitämään näitä tärkeitä ominaisuuksia. Pitkäjänteinen liikunta edistää työhovinvointia ja näin hyvinvointi kohdistuu esimerkiksi henkilöstöön, työyhteisöön, työprosesseihin tai johtamiseen. Työhyvinvoinnilla on merkittävä myönteinen yhteys työntekijöiden vähäisempään vaihtuvuuteen, sairauspoissaoloihin ja tapaturmiin. Kuntoliikunnassa keskitytään tavoittelemaan parempaa suorituskykyä eli kuntoa tai vaihtoehtoisesti ylläpitämään vanhaa, aikaisemmin hankittua kuntoa. Tavoitteet voivat olla hapenkuljetuselimistön kunnon eli kestävyyden, lihaskunnon tai liikkuvuuden parantaminen tai kaikkien edellä mainittujen kunto-ominaisuuksien kehittäminen. Suorituskykyyn kuuluu myös tasapaino ja koordinaatio. Liikunnan terveyshyödyt ovat kiistattomatLiikunnan terveyshyödyt ovat kiistattomat ja ne vaikuttavat usealla eri tavalla. Liikunta vaikuttaa myönteisesti viranomaisiin fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti. Liikunta auttaa merkittävästi ennaltaehkäisemään useita sairauksia. Myös masennukseen sairastuminen ja masennusten oireiden saannin todennäköisyys vähenee säännöllisellä liikunnalla. Julkaisun tuottaminenPrintmix on ollut turnauksen yhteistyökumppanina vuodesta 2009 alkaen. Lähes 15 vuoden ajan yhtiö on hoitanut tapahtuman käsiohjelma julkaisun graafisen suunnittelun, taittotyöt, painamisen, postituksen. Samaan yhtiöön kuuluva Suomen Myyntimediat suorittaa tärkeän kannatusilmoituksien myynnin ja mainoksien valmistamisen. Kannatusilmoituksien myynnillä katetaan iso osa turnauksesta aiheutuvista kustannuksista ja hienolla painetulla lehdellä on suuri merkitys osallistujille ja yhdistyksen jäsenille. ”Toivotan jo teini iän ylittäneelle Virve SM-turnaukselle onnea ja menestystä myös tulevina vuosina” toivottaa toimitusjohtaja Mika-Matti Trogen. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: virve, virvesm, pelastuslaitos, poliisi, puolustusvoimat, rajavartiolaitos, tulli, rikosseuraamuslaitos, hätäkeskuslaitos, järjestölehti, yhdistyslehti, printmix, printmixoy, printmixkokemuksia, suomenmyyntimediat, suomenmyyntimediatkokemuksia, metsek |
Kiusaamisella voi olla kauaskantoiset vaikutuksetTorstai 1.6.2023 klo 14.04 - Mika-Matti Trogen Koulukiusaamista on vuosikymmeniä yritetty kitkeä pois erilaisilla kampanjoilla, viranomaisten toimesta ja nuoria valistamalla. Ongelma ei ole yksin suomalainen, vaan kiusaamista kohdataan runsaasti ympäri maailmaa. Kiusaaminen on valitettavasti yhä läsnä tuhansien lasten, nuorten ja opiskelijoiden elämässä.Kiusaamista tapahtuu kaikilla koulutuksen asteilla päiväkodeista korkeakouluihin. Lukemattomat lapset, nuoret ja aikuisetkin kärsivät kiusaamisen aiheuttamista seurauksista. Kerron tässä kirjoituksessa erään tarinan, tarkoituksenani kuvastaa varmastikin aika tavallista koulukiusaamistapausta, joka saa lopuksi hyvän lopputuloksen, tosin vasta vuosia Normaali nuoriJanin perhe muutti Espooseen ja Janilla alkoi yläaste peruskoulussa. Jani oli ujo ja hiljainennuori miehen alku. Perheeseen kuuluivat hänen lisäkseen vain isä ja äiti. Sisaruksia Janilla ei ollut.Hän oli siis muuten täysin normaali nuori, ainoa poikkeavuus valtamassasta oli ujous, hiljaisuus ja hänellä oli poikkeavan harittavat silmät. Koulu alkaaJanin perheen muutto osui kesälle, hän siis ehti mainiosti tutustua ennen koulujen alkua uuteen kotikaupunkiinsa. Aika pian hän sattumalta tutustui lähistöllä asuvaan Mikkoon, joka olikin aika tavalla erilainen kuin Jani Itse. Mikko oli puhelias ja vilkas nuori, joka oli todella suosittu kaupungin kaveripiireissä. Mikosta ja Janista tulikin nopeasti hyviä ystäviä. He viettivät yhdessä aikaa ja Mikko vieraili heidän kotonaan usein. Janin äiti oli todella iloinen uudesta ystävästä. Aina kun Mikko tuli kylään äiti tarjoili kaveruksille herkkuja ja teki heidän olonsa mahdollisimman mukavaksi. Mikko vierailikin heillä lähes päivittäin ja perhe oli todella iloinen, koska aikaisemmin Janilla ei ollut juurikaan kavereita. Syksyllä kouluarki alkoi. Mikko ja Jani olivat eri luokilla. Koulun käytävillä he kuitenkin tapasivat päivittäin. Kun he kohtasivat käytävällä Jania ihmetytti kovasti, koska Mikko ei hänelle juurikaan puhunut. Ja kun Jani yritti avata keskustelua, Mikko oli aina todella vaivaantunut. Koulun ulkopuolella Mikko kuitenkin oli taas se sama kaveri. He tapasivat usein Janin kotona. Pian Jani kuitenkin ymmärsi, että Mikko ei halunnut olla hänen kaverinsa kuin kahden kesken. Kaveriporukoissa hän häpeili ja karttoi Jania. Kiusaaminen alkaaEnnen joululomaa Janin äiti huomasi, että Mikon vierailuiden aikana heidän kotoaan katosi usein esimerkiksi kolikoita pöydältä ja muitakin pieniä tavaroita. Aluksi äiti ei halunnut ottaa asiaa esiin. Kynnys esille nostamiseksi oli korkealla vain sen takia, että Janilla ei ollut muita kavereita ja äiti ei halunnut pilata sitä suhdetta. Eräänä päivänä äiti kuitenkin otti edellisen illan kolikoiden katoamisen esiin Mikon kanssa. Mikko kiisti tapahtuneen tiukasti ja asia jäi siihen. Tämän jälkeen Mikko ei enää käynyt Janin luona kylässä ja kaverukset etääntyivät. Koulun käytävillä Mikko alkoi aina kohdatessa tönimään Jania ja koulun vessassa hän kaatoi Janin repun sisällön vessan lattialle. Muutkin oppilaat lähtivät kiusaamiseen mukaan ja nimittelivät Jania ”kierosilmäksi” ja ”nössöksi”. Kevään aikana kiusaaminen vain paheni entisestään. Jani reagoi asiaan vetäytymällä kuoreensa ja usein hän ei tullut koulun tiloihin kuin vasta ihan viime minuutilla ennen tunnin alkua. Koulun ruokalassa hän ei juurikaan vieraillut. Hän pysyi kotonaan kaikki vapaa-ajat ja ei uskaltanut kohdata juuri ketään. Jani oli todella ahdistunut ja hänellä alkoi tulla poissaoloja tunneilta. Keväällä asiaa käsiteltiin koulun kuraattorin kanssa, mutta apua ei juurikaan tullut. Koulukuraattorin käyntejä jatkettiin säännöllisesti. Uusi kohtaaminenLopulta perhe päätti siirtää Janin toiseen kouluun. Uudessa koulussa Jani pärjäsi kohtuullisen hyvin. Hän sai opiskelunsa hyvillä arvosanoilla loppuun ja suoritti myöhemmin korkeakouluopinnot. Hän tutustui mukavaan tyttöön ja meni naimisiin. Hän ei enää kohdannut kiusaamista. Hän on erään suuren yrityksen johtajana ja tänä päivänä siis menestyvä liikemies. Eräänä maanantaisena päivänä yrityksen rekrytoinnin yhteydessä Janin oli määrä pitää työhaastattelu mahdollisesti heidän uudelle työntekijällensä. Janin työhuoneen oveen koputti yllätykseksi Mikko, joka oli työnhakijan ominaisuudessa saapunut paikalle. Hieman punoittava poskinen mies istui alas. Heti ensi töikseen Mikko kertoi katuvansa kiusaamista ja pyysi nöyrästi anteeksi Janilta. Mikko kertoi, että häntä oli painanut asia jo monta vuotta. Jani kertoi Mikolle kiusaamisen aiheuttamasta kohtuuttomasta kärsimyksestään, mutta lopuksi hän antoi anteeksi. Mikkoa ei valittu työtehtävään. Teksti on alunperin julkaistu Siniset Ritarit -lehdessä. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #sinisetritarit, #koulukiusaaminen, #lapset, #nuoret, #mielenterveys, #ystävä, #kiusaaminen, #printmix, #printmixoy, #printmixkokemuksia, #suomenmyyntimediat, #suomenmyyntimediatkokemuksia, #metsekgroup, #metsek, #mikatrogen, #mikamattitrogen |
Aivoitus -lehti: Väkivallassa ei ole voittajiaMaanantai 15.5.2023 klo 11.17 - Pia Kilpeläinen
Tomas Jouhilampi eli rikkonaisen lapsuuden. Välit isäpuolen kanssa olivat hankalat ja kotona riideltiin usein. – Näin paljon väkivaltaa ja koin sitä myös itse, Tomas toteaa. Väkivallan ja riitojen keskellä kasvanut Tomas Jouhilampi kertoo, että hänen paha olonsa alkoi purkautua väkivaltaisena käytöksenä. – Minulla oli paljon energiaa, enkä osannut purkaa sitä muutoin kuin olemalla itse väkivaltainen. Halusin todistaa, että mä olen se kova jätkä, että mulle ei kukaan auo päätään! Sitten päihteet tulivat mukaan kuvaan. Ihan sairasta touhuahan se oli. Väkivaltainen lapsuus muuttui väkivallan värittämäksi nuoruudeksi. Vähältä piti, ettei Tomas kohdannut myös loppuaan väkivallan uhrina ollessaan vasta 15-vuotias. – Olin kotibileissä. Minulle on kerrottu, että joku vanhempi tyyppi löi minua ja että kaatuessani löin pääni oksaleikkuriin. Samana iltana joku otti minusta kiinni judo-otteella ja heitti maahan. On täysi arvoitus, kummasta näistä loppujen lopuksi oli pahempi seuraus. Sen tiedän, että minä en tappelua aloittanut, mutta en koskaan juossut karkuunkaan, kun joku kävi päälle. Pienestä kiinniTapahtumien jälkeen Tomas jäi vielä bileisiin, kunnes olo alkoi huonontua selvästi. – Onneksi ymmärsin lähteä kävelemään silloisen tyttöystäväni luokse, sillä muutoin olisin Kesken matkan Tomasin jalat pettivät alta. Hän soitti tyttöystävän veljelle ja pyysi tätä hakemaan hänet. Tomas vietiin tyttökaverin viereen nukkumaan. – Siellä olin alkanut sekoilla. Olin huutanut ja itkenyt, eikä puheissani ollut ollut mitään järkeä. Tyttöystäväni soitti ambulanssin. Kun se tuli, luuli henkilökunta minua krapulaiseksi, eikä meinannut ottaa minua kyytiin. Tyttöystäväni oli sanonut, ettei se noin käyttäydy krapulassakaan, nyt on jotakin ihan muuta vialla. Lopulta Tomas käytännössä raahattiin ambulanssiin, sillä hän ei kyennyt kävelemään. – Minut vietiin selviytymisasemalle, jossa hoitaja oli silmieni mustuaisista nopeasti päätellyt, että nyt onkin tosi kyseessä. Minut vietiin suoraan leikkaukseen. En edes tiedä, kuinka monta tuntia leikkaus kesti, mutta pitkä se oli ollut. Oli tosi pienestä kiinni, etten kuollut. Pään iskeytyminen oksaleikkuriin oli aiheuttanut massiivisen aivoverenvuodon ja sen myötä vaikean aivovamman. Elämä voittaaTomas oli koomassa viikkoja – oman muistikuvansa mukaan jopa viitisen kuukautta. Herättyään hän oli neliraajahalvautunut. Puhekaan ei kulkenut. – Toipumiseni alkutaival on sumun peitossa. Ensimmäisiä muistikuviani on, etten voinut liikuttaa muuta kuin silmiäni. Pikkuhiljaa puhe alkoi palautua, joskin aluksi se oli pientä piipitystä. Enhän minä tosin vieläkään kunnolla puhu. Sitten kädet alkoivat liikkua. Meni yli vuosi, että pystyin ottamaan edes yhden askeleen. Kaikkiaan sairaalassa vierähti yli vuosi lyhyitä kotilomia lukuun ottamatta. Nyt, 11 vuotta myöhemmin, väsyvyys on suurin oire. – Väsymys lisää vielä muita oireita. Käteni tärisevät ja kun väsyn, alkavat ne täristä kahta kauheammin. En silloin pysty tekemään mitään enkä keskittymään mihinkään. Jalat eivät pelaa kunnolla ja muistini on huono. Eli muuttihan se lyönti elämäni ihan kaikella tavalla. Eniten Tomas harmittelee työkyvyttömyyttään ja rahattomuuttaan. – Enhän minä mitään duunia saa. Tonnin eläkkeellä eläminen vaikeuttaa perheeni elämää kaikkein eniten. Niin, perhe! Tomasin elämään astui viime syksynä mitä valtavin ilonaihe: hänestä tuli isä. – Olen aina tiennyt, että minusta tulee isä ja että minusta tulee maailman paras faija! Haluan suojella omaa lastani kaikelta siltä pahalta, mitä itse olen kokenut. Tomas kertoo, että vauva-aika on parantanut hänen jaksamistaan – On se tosi oudosti antanut energiaa, minua ei edes väsytä niin paljon kuin aiemmin. Totta kai on niitä päiviä, jolloin olen aivan poikki, jos vauva on valvottanut öisin. Onneksi tyttöystäväni on tosi ymmärtäväinen ja hoitaa valtaosan yöheräämisistä. Väkivallan vihollinenTomas ei ole enää katkera kokemastaan pahasta. Hän on sen sijaan kääntänyt rikkonaisen ja väkivallan täyttämän lapsuutensa ja nuoruutensa sekä pahoinpitelyssä saamansa aivovamman voimavaraksi. – Viime kesän alkupuolella päätin alkaa tehdä Tiktok-videoita. Niiden avulla haluan valistaa nuoria siitä, että väkivalta ei kannata ja että se on typerää. Haluan ihmisten ymmärtävän, että yksikin lyönti on liikaa ja että se yksikin isku voi muuttaa peruuttamattomasti ihmisen elämää. Tomasin Tiktok-tilillä @kukatomas on jo 50 000 seuraajaa, ja Instagram-tiliä @tomasjouhilampii seuraa viitisen tuhatta kiinnostunutta. – Tavoitteenani on saada väkivallan vastainen sanoma perille mahdollisimman monelle. Toivon, että some-vaikuttamisesta ja mediatyöstä tulisi minulle ammatti. Rakastan sitä, että saan hyvällä fiiliksellä jengin ajattelemaan. Olen saanut tosi hyvää palautetta videoistani. On ihanaa, että pystyn muuttamaan kaiken kokemani joksikin hyödylliseksi. Toivon, että voin omalla esimerkilläni oikeasti muuttaa maailmaa parempaan suuntaan. Tomas painottaa, että väkivalta ei ole koskaan oikea ratkaisu. – Minulla on viesti kaikille väkivaltaisessa ympäristössä oleville: siinä ei ole v**tu mitään järkeä! Ajattele tulevaisuuttasi. Mieti, pystytkö elämään sen tiedon kanssa, että olet tappanut tai vammauttanut toisen ihmisen. Ja muista, että se, joka kuolee tai saa vamman, voit olla myös sinä, tappelun aloittaja. Väkivalta luo väkivaltaa. Tomas haluaa myös rohkaista väkivaltaisessa suhteessa eläviä lähtemään.Älä jää väkivaltaiseen suhteeseen tai perheeseen, vaan pidä itsestäsi huolta. Kun väkivalta astuu elämään, ei ole voittajia – on vain häviäjiä! |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: printmix, printmix oy, printmix kokemuksia, suomen myyntimediat, metsek, mika trogen, mika-matti trogen, paino, lehti, ilmoitusmyynti, järjestölehti, yhdistyslehti, graafinen suunnittelu, Aivoitus, Aivovammaliitto, väkivalta, aivovamma |