Jaa

Suomen Myyntimediat blogi

Elämä syöpädiagnoosin kanssa

Keskiviikko 13.3.2024 klo 13.51

WhatsApp_Image_2024-03-12_at_10.26.54.jpeg

Joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään jossain vaiheessa elämäänsä. Lähes kaksi kolmesta sairastuneesta paranee ja moni parantumattomasti sairastunut pystyy elämään sairautensa kanssa useita vuosia hyvää elämää. Siitä huolimatta syöpä pelottaa.

Tässä artikkelissa kerromme Ellun tarinan. Hänen matkansa alku oli pelottava ja hankala, mutta elämä voitti kuitenkin lopulta. Syöpädiagnoosin kuuleminen oli Ellulle kova paikka ja diagnoosin jälkeen omat ajatukset olivat todella synkkiä. Ellu tunsi pelkoa ja epävarmuutta. Vakava sairaus sekoitti turvallista arkea melkoisesti.

Mielessä pyöri ajatus, että mitä minä olen tehnyt väärin?

Sairastuminen aiheutti Ellulle tunteiden vuoristoradan, jossa pelko, toivo, viha ja suru vaihtelivat päivittäin tai jopa tunneittain. Lopulta Ellu kuitenkin ymmärsi, että syöpädiagnoosi ei kuitenkaan ollut suora kuolemantuomio.

Ellu kertoo ettei ihminen ole sairastuttuaan yhtä kuin syöpä. Ihmisessä on myös paljon muuta. Elämä voi olla merkityksellinen ja hyvä sairastumisesta huolimatta.

Ellun neuvo on, että keskustele avoimesti lääkäriesi, perheesi ja ystäviesi kanssa tuntemuksistasi se auttaa omaa oloa huomattavasti. Terveydenhoidon henkilökuntaan kuuluvat voivat myös auttaa työstämään pelkoja.

Ellu pyrki saamaan paljon tietoa sairaudestaan ja siihen liittyvistä hoidoista. Näihin asioihin hän sai apua hoitohenkilökunnalta ja vertaistuen kautta. Muiden saman kokeneiden tarinat ja kokemukset toivat lohtua ja tietoa.

Hoitojen aikana Ellun mieli pysyi toiveikkaana ja kohtuullisen hyvänä. Hän pysyi kiinni tavallisessa arjessa ja vietti mahdollisimman paljon aikaa ystävien ja perheen kanssa. Hän söi ja liikkui säännöllisesti. Ellun kokemus oli se, että mitä enemmän liikkuu ja tekee töitä sairastelun rajoissa,  sitä parempi on sairastaa.

Ellu etsi omasta arjesta niitä hyvä juttuja. Hyvä ohjeena Ellu sanoo, että hoitojen lomassa ne ”hyvät päivät” kannattaa aina hyödyntää. Tee asioita, joista nautit ja joihin pystyt. Älä jää sänkyyn, ellei ole aivan pakko.

Ellun kokemuksella voi todeta, että syöpä muuttaa elämää, mutta se ei määritä sitä kokonaan.

Ellun mieli notkahteli sairauden aikana, mutta pääasiassa hän pysyi useimmiten toiveikkaana ja positiivisena. Pitkien hoitojen jälkeen ja varsinkin kun Ellu todettiin taas terveeksi, hän koki olonsa aika lailla tyhjäksi. Mutta lopulta kun väsymys helpotti, hiukset kasvoivat takaisin alkoi mielikin paruntumaan.

Läheisten tuki on tärkeää

Syöpädiagnoosi ei kosketa ainoastaan sairastunutta, vaan se vaikuttaa koko hänen lähipiiriinsä. Ellu kertoo hyviä vinkkejä ja oivalluksia siitä, miten läheiset tarjosivat hänelle tukea ja lohtua sairastumisen yhteydessä.

Ellu kohtasi varsinkin sairastumisen alussa  tunnemyrskyjä, joihin liittyi pelkoa, epävarmuutta ja surua. Tässä tilanteessa hänelle eniten apua oli yksinkertaisesti vain kuuntelemisesta ja läsnä olosta. Erityisesti fyysinen läsnäolo, halaus ja kädestä pitäminen toivat suurta lohtua, mutta myös puhelimella pidetty yhteydenpito oli arvokasta.

Henkisesti hän sai apua ystäviensä kanssa itkemisestä, nauramisesta ja hiljaisuuden jakamisesta.

Arkinen apu oli myös korvaamatonta. Ellu sai ystäviltään apua ruoanlaitossa, siivouksessa, lastenhoidossa tai kaupassa käymisessä. Näin hän pystyi keskittymään parantumiseen ja lepäämiseen.

Ellulle tuli ystäviensä seurassa sellainen olo, että oli helppo ilmaista kaikenlaisia tunteita heidän kanssaan. Myös negatiiviset tunteet hyväksyttiin sellaisenaan.

Ystävät kannustivat Ellua hakemaan apua ammattilaisilta, kuten psykologeilta, sosiaalityöntekijöiltä tai vertaistukiryhmiltä. Ammattilaiset tarjosivat arvokkaita työkaluja, jotka auttoivat käsittelemään syöpädiagnoosin herättämiä tunteita ja haasteita.

Tänä päivänä Ellun on elänyt terveen elämää jo vuosia. Hänellä on elämäniloa ja hän hymyilee paljon. Hän on itse vertaistukiryhmissä kertomassa kokemuksiaan sairastuneille ja heidän läheisilleen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: syöpä, ystäväntuki, yhdistyslehti, järjestölehti, suomenmyyntimediat, suomenmyyntimediatkokemuksia, printmix, printmixoy, printmixkokemuksia, metsek, metsekgroup, paino, taitto, ilmoitusmyynti, mikatrogen

Puuttuva palanen

Perjantai 9.2.2024 klo 14.09

1706527485078.jpgJoskus minulta kysytään, miten luonnehtisit paloetsintää koiralla. Ehkä itselleni kuvaavin esimerkki on ollut ajatus palapelistä, joka on ollut kasattuna valmiiksi, mutta sitten se on mennyt rikki ja meidän tehtävä on löytää niitä puuttuvia palasia tai ehkä tarkemmin vielä niitä syitä miksi niitä palasia puuttuu.

Partionkoiranohjaajien peruskoulutus kestää noin kaksi ja puoli vuotta. Sen jälkeen partiokoiranohjaajat koulutetaan jollekin erikoisetsintäalueelle. Puhutaan siis huume-, palo-, ruumis- tai räjähdekoirista. Nykyään etsitään myös eritteitä ja elektroniikkaakin, sekä rahaa. Koiria on pelkästään olemassa erikoistuneena näihin erikoisetsintöihin, mutta pääsääntöisesti siellä alla on partiokoiran muutkin osa-alueet, jotka on koulutettu siellä peruskurssilla tai vanhan ohjaajan kohdalla poliisiyksiköissä. Tämäkin on yksi huomioitava seikka, koska itse teen paloetsinnöillä muutakin kuin pelkkää paloetsintää melko usein.

Itse eksyin tähän puuttuvien palasten etsimisen maailmaan, sanotaanko nyt näin, hyvin johdateltuna. Sain eräänä päivänä käskyn mennä koiratoiminta päällystövastaavan juttusille, ja tiesin, että aihe tulee varmaan olemaan oma erikoistumisalueeni. Olin silloin vielä peruskurssilla, joten olin avoimin mielin liikenteessä, lähinnä vähän jännitti mitä sitä sitten isona tehdään koiran kanssa. Komisario sitten aloittikin, että minulle on ajateltu palokoiranohjaajan roolia, koska kuulemma minulla olisi siihen edellytyksiä. Asia ja edellytykset oli niin hyvin perusteltu, että astuin tyytyväisenä ulos ja aloitin sitten aikanaan erikoistumisen palokoiraohjaajaksi, kun peruskurssi oli suoritettu alta pois. Ihan en silloin vielä ymmärtänyt, minkälaiseen maailmaan saan astua aikanaan.

Koiralleni Kessulle erikoistumisalueen opinnot olivat suht mieluisia. Kun käyttää nenää, tulee palkkaa. Näinhän se menee käytännössä, ei kukaan tee mitään, jos ei siitä saa jonkinlaista kompensaatiota. Koirien kohdalla se on helppoa, kun palkkio on niin selkeä. Itselleni kompensaatio on avautunut vasta vuosien kuluessa palokoiranohjaajan tehtävää hoitaessa.

Alkuvaiheessa tehtävillä muistan, että keskittyminen meni aika kokonaisvaltaisesti koiran ohjaamiseen. Tietysti aivan normaalia, koska tavoitteena on aina tehdä paras mahdollinen suoritus. Tehtävillä ei kuitenkaan koskaan olla yksin, ihan työturvallisuudenkin näkökulmasta. Palopaikat ovat vaarallisia, koska palaneet rakennukset voivat sortua, niissä saattaa olla rakenteita, jotka voivat romahtaa päälle, joka paikka on lisäksi täynnä teräviä pellinkulmia, nauloja ja lasinsirpaleita. Siksi palopaikalla etsintää suoritettaessa siellä on aina joku muu myös mukana. Peruskokoonpano palokoiranohjaajan lisäksi on usein teknisen tutkinnan henkilöstöä. Usein mukana on taktisia tutkijoita, sekä muita palopaikkaa tutkivia viranomaisia kuten palopuolen edustajia. Raivauksessa saattaa olla apuna konekuskeja koneineen, sähkömiehiä tarkistamassa sähköjä jne. Ajan mittaan olen ymmärtänyt, että palopaikat ovat hyvin mielenkiintoisia kokonaisuuksia, ja niitä puuttuvia palasia on etsimässä koiran lisäksi joukko muita ammattilaisia.

Jos vastaan, että paloetsintä on kuin puuttuvan palasen etsintää, on sitten koiran käyttäminen paloetsinnöillä omasta mielestäni kuin yhden tarkan instrumentin käyttämistä. Minulla ja koiralla on selkeä tehtävä, ja mitä paremmin koirani eli instrumenttini toimii, sitä parempaan lopputulokseen se johtaa. Etsinnät eivät ole mitään kovin helppoja kokonaisuuksia, ainakaan ohjaajan näkökulmasta. Etsinnälle ei lähdetä suoraan lennosta, vaan sitä varten pitää varautua jo ennen tehtävälle lähtemistä. Mukaan pitää pakata tietyt varusteet, joita mahdollisesti palopaikalla tarvitaan. Nykyään tarvittava välineistö ja varusteet on laitoksella pakattuna valmiina, joten niitä ei enää tarvitse haalia kasaan sieltä täältä. Kokemus opettaa, mitä milloinkin luultavasti tarvitaan, mutta pääsääntöisesti mukana on enemmän tavaraa kuin tullaan tarvitsemaan. Pisimmät siirtymät etsinnöille ovat olleet parin sadan kilometrin ja yli parin tunnin ajomatkan päässä, joten mitään ei palata tai lähdetä hakemaan enää keikkapaikalta.

Ennen varsinaista etsintää koiralla, käydään palopaikka aina huolellisesti läpi. Ensimmäisenä on varmistettava, ettei palokohteessa ole liikkumista estäviä sortumavaaroja tai romahdusvaaroja. Vasta sen jälkeen pääsee tarkistamaan onko alue koiralle turvallinen. Samalla laaditaan etsintäsuunnitelma, miten kohde tarkistetaan mahdollisimman huolellisesti, mutta samalla tehokkaasti. Keliolosuhteet on huomioitava tässä vaiheessa, sillä kolmenkymmenen asteen helle tai kahdenkymmenen asteen pakkanen pakottavat tarkkaan harkintaan, kuinka pitkään koira ja ohjaaja pystyvät kerralla työskentelemään. Tässä vaiheessa on oltava realisti ja pysyttävä omassa näkemyksessä siitä, miten etsinnän aikoo suorittaa. Kiire ei saa olla, koska riskitekijöitä on ihan tarpeeksi ilman turhaa hosumista.

Usein vaihe, jossa koira ja ohjaaja työskentelevät varsinaisella etsinnällä, on se yleinen mielikuva mikä ihmisillä on palokoiratoiminnasta. Koira tulee paikalle, tekee etsinnän, tekee löytöjä tai ei löydä, ja lähtee pois. Tämähän on se näkyvä vaihe. Ohjaajalle tärkeimpiä vaiheita taas heti etsinnän jälkeen on, kun koira laitetaan autoon tai koiraperävaunuun, koiran tutkiminen mahdollisten vammojen varalta. Palopaikat ovat todella riskialttiita koiran loukkaantumiselle. Lisäksi, jos on mahdollisuus, kuten perävaunuissa nykyään on, koira puhdistetaan heti alustavasti palopaikan liasta ja noesta, samoin ohjaaja vaihtaa vaatetuksen kenkineen keikan jälkeen.

Ennen palopaikalta poistumista ohjaaja antaa paikalla oleville tahoille selvityksen koiran suorittamasta etsinnästä, onko tullut löytöjä, mitä muuta koira on mahdollisesti ilmaissut jne. Kun ohjaaja on lopettanut etsinnän ja palopaikkaa vielä mahdollisesti tutkitaan, ollaan tässä vaiheessa myös vielä mukana auttamassa. Itse välillä suoritan ilmakuvauksen, olen lapion varressa kaivamassa tai avustan kuten pystyn. Samalla arvioin onko jotain alueita syytä vielä tarkistaa koiralla. Tällaisen tarkastuksen yhteydessä teimmekin erikoisen löydön viime kesänä, mutta siitä voisikin kirjoittaa ihan oman artikkelinsa.

Paluumatkatkin ovat osoittautuneet mielenkiintoisiksi, sillä luonnollisesti paikallinen hälytyskeskuksen tehtävänantokanava on radiossa kuuntelussa. Muutaman kerran on ollut pakko reagoida kun A-tehtävä on tullut alle 5km päähän omasta sijainnista ja lähin alueen partio on ollut huomattavasti kauempana. Hälytysvalmius kuitenkin on aina palotehtäviltäkin poistuttaessa oltava, joten perustehtäviä hoidetaan, vaikka ei olla oman laitoksen alueella. Tässä lehdessä onkin myös toinen artikkeli kun varsinainen alkuperäinen päivän suunnitelma on paluumatkalla muuttunut.

Takaisin omalla laitoksella onkin sitten vuorossa kokonaisvaltainen huolto, koira, varusteet, vaatteet, kengät, ja miehistö pestään palopaikan noesta ja muista myrkyllisistä ja likaisista materiaaleista. Tämä on äärimmäisen tärkeää, jotta niin ihmiset kuin koirakin pysyy terveenä, eikä kukaan altistu yhtään tarpeetonta kauempaa palopaikkojen myrkyllisille yhdisteille. Palokoiranohjaajat kuuluvat myös laajennetun terveystarkastuksen piiriin, jotta voidaan varmistua ettei kehossa pääse kehittymään mitään piileviä sairauksia, kuten syöpää. Lopuksi tehdään keikasta vielä raportit kuntoon ja sitten on palattava varsinaisesti takaisin oman alueen A-valmiuteen.

Ehkä yksi tärkeimmistä asioista tapahtuu sitten palokeikkojen välillä, oli se väli sitten lyhyt tai pitkä, ohjaajan tulee huolehtia koiran työkunnon ylläpitämisestä. Tämä korostuu erityisesti, jos keikkojen välissä on pitkä tauko. Harjoittelussa pyritään myös elintärkeään yhteistyöhön muiden palokoiranohjaajien kanssa. Väheksymättä muiden lajien ohjaajien ammattitaitoa, on toisen palokoiran ohjaajan tekemät harjoitukset yleensä parhaimpia. 

Niissä yleensä tulee esiin joitain asioita esimerkiksi oikeilta keikoilta tai omasta kokemuspohjasta. Varsinaisen nenäharjoittelun lisäksi yhdessä treenaamisessa tulee vaihdettua kokemuksia koirien ominaisuuksista, ohjaajien kokemuksista keikoilta ja välillä kaikesta muustakin maan ja taivaan välillä. Oman lajin ohjaaja tuntee ne kipukohdat, mitä omassa lajissa on haasteena. Jos harjoituksissa on mukana vielä omat vänkärit, saavat he samalla erittäin hyvää kokemusta mahdolliselle omalle tulevalle ohjaajan uralleen. 

Harjoittelukin on siis hyvää yhteistyötä eri poliisilaitoksien henkilöstön kanssa. Olkaa varovaisia tulen kanssa, älkää antako tulen polttaa niitä puuttuvia palasia, joita me sitten jälkikäteen joudumme kasailemaan.

Alunperin tämä artikkeli on julkaistu Koirapartion matkassa -lehdessä talvella 2024. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koirapartionmatkassa, koirapartio, koirapoliisi, poliisikoira, printmix, printmixoy, printmixkokemuksia, suomenmyyntimediat, suomenmyyntimediatkokemuksia, metsek, metsekgroup, mikatrogen, paino, lehti, järjestölehti, yhdistyslehti, ilmoitusmyynti, taitto

Digitaalisen viestinnän haasteet

Perjantai 25.8.2023 klo 9.49 - Mika-Matti Trogen

pexels-anete-lusina-52397402.jpg

Nettikirjoittelu on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosikymmeninä. Internetin kehittyminen ja yleistymisen myötä ihmiset ovat saaneet mahdollisuuden osallistua aktiivisesti erilaisiin verkkokeskusteluihin. Sosiaalisen median alustat, blogit, keskustelufoorumit ja sähköposti ovat kaikki välineitä, joilla kuka tahansa voi ilmaista mielipiteensä ja ajatuksensa verkossa. Tämä on tuonut mukanaan monia positiivisia asioita, kuten laajemman keskustelun, tiedon jakamisen ja yhteisöllisyyden lisääntymisen.

Kunnianloukkaus

Kunnianloukkaus on oikeudellinen käsite, joka koskee ihmisten maineen ja kunnian loukkaamista. Se voi tapahtua monilla eri tavoilla, kuten väärän tiedon levittämisen, valheiden julkaisemisen tai loukkaavien kommenttien tekemisen. Useimmissa maissa on lakeja, jotka suojaavat yksilöiden mainetta kunnianloukkaukselta. Nämä lait kattavat myös nettikirjoittelun, ja siksi on tärkeää ymmärtää niiden perusteet.

Kunnianloukkaus verkossa

Nettikirjoittelussa kunnianloukkaus voi ilmetä monin eri tavoin. Yksi yleinen esimerkki on henkilökohtaisten hyökkäysten tekeminen toisia kohtaan sosiaalisen median kommenttiosioissa. Tämä voi vahingoittaa ihmisten mainetta ja aiheuttaa emotionaalista kärsimystä. Lisäksi väärän tiedon levittäminen verkossa voi nopeasti levitä ja vahingoittaa yksilön tai yrityksen mainetta.

Vastuullinen nettikirjoittelu

Vaikka internet tarjoaa vapauden ilmaista mielipiteensä, on tärkeää harjoittaa vastuullista nettikirjoittelua. Jokaisella meistä on vastuu siitä, mitä kirjoitamme verkossa, ja siitä, miten sanamme voivat vaikuttaa muihin. Vastuullinen nettikirjoittelu tarkoittaa keskustelun käymistä asiallisesti, kunnioittavasti ja toisia ihmisiä kuunnellen. Se tarkoittaa myös sitä, että meidän tulisi varmistaa, että jakamamme tiedot ovat totuudenmukaisia ja luotettavia.

Oikeudelliset seuraamukset

Jos syyllistyt kunnianloukkaukseen verkossa, saatat joutua oikeudellisiin seuraamuksiin. Nämä seuraamukset voivat vaihdella vakavuudeltaan ja voivat sisältää sakkorangaistuksia, vahingonkorvauksia ja jopa vankeusrangaistuksia joissakin tapauksissa. Siksi on äärimmäisen tärkeää olla tietoinen omista teoistamme ja pitää mielessä vastuullisen nettikirjoittelun periaatteet.

Ennaltaehkäisy

Kunnianloukkausten ennaltaehkäisyyn on useita keinoja. Yksi niistä on harkita huolellisesti ennen kuin julkaisee jotain verkossa. Toinen on tietää omat oikeutensa ja velvollisuutensa internetissä. Lisäksi on tärkeää olla valmis keskustelemaan erimielisyyksistä rakentavasti ja yrittää ratkaista konfliktit rauhanomaisesti.

Nettikirjoittelun tulevaisuus

Kun digitaalinen viestintä jatkaa kasvuaan, on tärkeää pohtia sen tulevaisuutta ja haasteita. Yksi merkittävä haaste on vihapuheen lisääntyminen verkossa. Vihapuhe voi johtaa kunnianloukkauksiin ja jopa fyysiseen väkivaltaan. Toinen haaste on tiedonvälityksen luotettavuus, kun valeuutiset ja salaliittoteoriat leviävät nopeasti verkossa.

Tulevaisuudessa on tarpeen kehittää parempia työkaluja ja käytäntöjä kunnianloukkausten ja vihapuheen estämiseksi verkossa. Tämä voi sisältää tehokkaampaa moderointia sosiaalisen median alustoilla, lainsäädännön päivittämistä vastaamaan digitaalisen aikakauden tarpeita sekä lisää koulutusta digitaalisen median lukutaidosta ja vastuullisesta nettikirjoittelusta.

Yhteenveto

Nettikirjoittelusta ja kunnianloukkauksesta keskustelu on tärkeää, kun digitaalinen viestintä jatkaa kasvuaan. On olennaista ymmärtää sekä oikeudelliset että moraaliset näkökulmat näissä kysymyksissä ja pyrkiä luomaan turvallisempi ja vastuullisempi verkkoympäristö kaikille käyttäjille. Tämä vaatii yhteiskunnan, teknologiayritysten ja yksilöiden yhteistyötä, jotta voimme saavuttaa tasapainon ilmaisunvapauden ja vastuullisuuden välillä verkossa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: printmix, printmix oy, printmix kokemuksia, suomen myyntimediat, metsek, mika trogen, mika-matti trogen, paino, lehti, ilmoitusmyynti, järjestölehti, yhdistyslehti, graafinen suunnittelu, huijaus, rikos, huijarit

Aivoitus -lehti: Väkivallassa ei ole voittajia

Maanantai 15.5.2023 klo 11.17 - Pia Kilpeläinen

645507329987731868ab2df8_20221121130216.png

Tomas Jouhilampi eli rikkonaisen lapsuuden. Välit isäpuolen kanssa olivat hankalat ja kotona riideltiin usein. – Näin paljon väkivaltaa ja koin sitä myös itse, Tomas toteaa.

Väkivallan ja riitojen keskellä kasvanut Tomas Jouhilampi kertoo, että hänen paha olonsa alkoi purkautua väkivaltaisena käytöksenä.

– Minulla oli paljon energiaa, enkä osannut purkaa sitä muutoin kuin olemalla itse väkivaltainen. Halusin todistaa, että mä olen se kova jätkä, että mulle ei kukaan auo päätään! Sitten päihteet tulivat mukaan kuvaan. Ihan sairasta touhuahan se oli.

Väkivaltainen lapsuus muuttui väkivallan värittämäksi nuoruudeksi. Vähältä piti, ettei Tomas kohdannut myös loppuaan väkivallan uhrina ollessaan vasta 15-vuotias.

– Olin kotibileissä. Minulle on kerrottu, että joku vanhempi tyyppi löi minua ja että kaatuessani löin pääni oksaleikkuriin. Samana iltana joku otti minusta kiinni judo-otteella ja heitti maahan. On täysi arvoitus, kummasta näistä loppujen lopuksi oli pahempi seuraus. Sen tiedän, että minä en tappelua aloittanut, mutta en koskaan juossut karkuunkaan, kun joku kävi päälle.

Pienestä kiinni

Tapahtumien jälkeen Tomas jäi vielä bileisiin, kunnes olo alkoi huonontua selvästi.

– Onneksi ymmärsin lähteä kävelemään silloisen tyttöystäväni luokse, sillä muutoin olisin
kuollut.

Kesken matkan Tomasin jalat pettivät alta. Hän soitti tyttöystävän veljelle ja pyysi tätä hakemaan hänet. Tomas vietiin tyttökaverin viereen nukkumaan.

– Siellä olin alkanut sekoilla. Olin huutanut ja itkenyt, eikä puheissani ollut ollut mitään järkeä. Tyttöystäväni soitti ambulanssin.

Kun se tuli, luuli henkilökunta minua krapulaiseksi, eikä meinannut ottaa minua kyytiin. Tyttöystäväni oli sanonut, ettei se noin käyttäydy  krapulassakaan, nyt on jotakin ihan muuta vialla. Lopulta Tomas käytännössä raahattiin ambulanssiin, sillä hän ei kyennyt kävelemään.

– Minut vietiin selviytymisasemalle, jossa hoitaja oli silmieni mustuaisista nopeasti päätellyt, että nyt onkin tosi kyseessä. Minut vietiin suoraan leikkaukseen. En edes tiedä, kuinka monta tuntia leikkaus kesti, mutta pitkä se oli ollut. Oli tosi pienestä kiinni, etten kuollut.

Pään iskeytyminen oksaleikkuriin oli aiheuttanut massiivisen aivoverenvuodon ja sen myötä vaikean aivovamman.

Elämä voittaa

Tomas oli koomassa viikkoja – oman muistikuvansa mukaan jopa viitisen kuukautta. Herättyään hän oli neliraajahalvautunut. Puhekaan ei kulkenut.

– Toipumiseni alkutaival on sumun peitossa. Ensimmäisiä muistikuviani on, etten voinut liikuttaa muuta kuin silmiäni. Pikkuhiljaa puhe alkoi palautua, joskin aluksi se oli pientä piipitystä. Enhän minä tosin vieläkään kunnolla puhu. Sitten kädet alkoivat liikkua. Meni yli vuosi, että pystyin ottamaan edes yhden askeleen.

Kaikkiaan sairaalassa vierähti yli vuosi lyhyitä kotilomia lukuun ottamatta. Nyt, 11 vuotta myöhemmin, väsyvyys on suurin oire.

– Väsymys lisää vielä muita oireita. Käteni tärisevät ja kun väsyn, alkavat ne täristä kahta kauheammin. En silloin pysty tekemään mitään enkä keskittymään mihinkään. Jalat eivät pelaa kunnolla ja muistini on huono. Eli muuttihan se lyönti elämäni ihan kaikella tavalla.

Eniten Tomas harmittelee työkyvyttömyyttään ja rahattomuuttaan.

– Enhän minä mitään duunia saa. Tonnin eläkkeellä eläminen vaikeuttaa perheeni elämää kaikkein eniten.

Niin, perhe! Tomasin elämään astui viime syksynä mitä valtavin ilonaihe: hänestä tuli isä.

– Olen aina tiennyt, että minusta tulee isä ja että minusta tulee maailman paras faija! Haluan suojella omaa lastani kaikelta siltä pahalta, mitä itse olen kokenut.

Tomas kertoo, että vauva-aika on parantanut hänen jaksamistaan

– On se tosi oudosti antanut energiaa, minua ei edes väsytä niin paljon kuin aiemmin. Totta kai on niitä päiviä, jolloin olen aivan poikki, jos vauva on valvottanut öisin. Onneksi tyttöystäväni on tosi ymmärtäväinen ja hoitaa valtaosan yöheräämisistä.

Väkivallan vihollinen

Tomas ei ole enää katkera kokemastaan pahasta. Hän on sen sijaan kääntänyt rikkonaisen ja väkivallan täyttämän lapsuutensa ja nuoruutensa sekä pahoinpitelyssä saamansa aivovamman voimavaraksi.

– Viime kesän alkupuolella päätin alkaa tehdä Tiktok-videoita. Niiden avulla haluan valistaa nuoria siitä, että väkivalta ei kannata ja että se on typerää. Haluan ihmisten ymmärtävän, että yksikin lyönti on liikaa ja että se yksikin isku voi muuttaa peruuttamattomasti ihmisen elämää.

Tomasin Tiktok-tilillä @kukatomas on jo 50 000 seuraajaa, ja Instagram-tiliä @tomasjouhilampii seuraa viitisen tuhatta kiinnostunutta.

– Tavoitteenani on saada väkivallan vastainen sanoma perille mahdollisimman monelle. Toivon, että some-vaikuttamisesta ja mediatyöstä tulisi minulle ammatti. Rakastan sitä, että saan hyvällä fiiliksellä jengin ajattelemaan. Olen saanut tosi hyvää palautetta videoistani. On ihanaa, että pystyn muuttamaan kaiken kokemani joksikin hyödylliseksi. Toivon, että voin omalla esimerkilläni oikeasti muuttaa maailmaa parempaan suuntaan.

Tomas painottaa, että väkivalta ei ole koskaan oikea ratkaisu.

– Minulla on viesti kaikille väkivaltaisessa ympäristössä oleville: siinä ei ole v**tu mitään järkeä! Ajattele tulevaisuuttasi. Mieti, pystytkö elämään sen tiedon kanssa, että olet tappanut tai vammauttanut toisen ihmisen. Ja muista, että se, joka kuolee tai saa vamman, voit olla myös sinä, tappelun aloittaja. Väkivalta luo väkivaltaa. Tomas haluaa myös rohkaista väkivaltaisessa suhteessa eläviä lähtemään.Älä jää väkivaltaiseen suhteeseen tai perheeseen, vaan pidä itsestäsi huolta. Kun väkivalta astuu elämään, ei ole voittajia – on vain häviäjiä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: printmix, printmix oy, printmix kokemuksia, suomen myyntimediat, metsek, mika trogen, mika-matti trogen, paino, lehti, ilmoitusmyynti, järjestölehti, yhdistyslehti, graafinen suunnittelu, Aivoitus, Aivovammaliitto, väkivalta, aivovamma

Kertomus Aivoitus-lehdestä: Julia Alanenpää jäi auton alle suojatiellä vuonna 2009 olleessaan 11-vuotias

Perjantai 28.4.2023 klo 9.52 - Pia Kilpeläinen

juliaalanenpaa2b.jpg

 Koska olin suojatiellä, en huomannut katsoa liikennettä. Ajoin tien yli pyörällä, ja taisinpa vielä katsella kännykkääkin. Olin lentänyt konepellin kautta kadulle.

Aikuiseksi varttuessaan Juliaa on jäänyt harmittamaan erityisesti työkokeilut, joissa hänen aivovammaansa ei ymmärretty.

Kemiläinen Julia Alanenpää kuvailee, että törmäys auton kanssa muutti hänet jälleen vauvaksi. Koomassa hän muistelee olleensa kolmisen kuukautta, josta herättyään hänen oli

opeteltava kaikki aiemmin oppimansa uusiksi kävelemisestä ja puhumisesta alkaen. Puhumaan hän oppi matkimalla äitiään. Aluksi sanat tulivat ulos tavuina, mutta pikkuhiljaa tavuista alkoi muodostua kokonaisia sanoja. Pyörätuolista Julia siirtyi rollaattorin käyttäjäksi, kunnes aikanaan omat jalat alkoivat taas kantaa kunnolla. Mitään tästä Julia ei itse muista. Äiti kertoo puhelimitse haastattelun aikana, että edistystä Julian kuntoutumisessa tapahtui viikoittain.

Noin puolen vuoden päästä tyttö palasi kouluun. Ensiksi vuorossa oli kotikoulu, jonka jälkeen avustaja sekä haki hänet kouluun että saattoi päivän päätteeksi takaisin kotiin. Koulumatkaa oli vain vajaan kilometrin, mutta se oli tuossa vaiheessa liian pitkä kuljettavaksi yksin. Kuudennelle luokalle Julia siirtyi yhdessä luokkakavereittensa kanssa. Samaa aikaan alkoivat erilaiset terapiat.

- Avustaja teki puolestani kaiken viitosella ja kuutosella. En itse muista käytännössä mitään koko ala-asteajastani. Ensimmäiset muistikuvat alkavat vasta yläasteelta – joskin seitsemän- neltä luokaltakin mielikuvat ovat vielä hajanaisia. Tuolloin vaihtui myös koulu ja avustaja.

- Sen muistan, että minulla oli paljon kaveriporukoita. Minua pidettiin ”normaalina”, eikä muistiongelmiani kummasteltu. Aika meni kavereiden kanssa hengaillessa. Koko yläaste tun- tuu näin jälkikäteen aika turhalta, sillä minulle ei jäänyt sieltä mitään päähän.

Työkokeilut turhauttivat

Yläasteen jälkeen Julia suuntaisi erityisammattioppilaitos Luoviin ja siellä valma-koulutukseen, jossa voi tutustua  ammattiopintoihin ja haeskella itselleen sopivaa alaa.

- Tarkoituksenani oli vuoden ajan kokeilla, mikä ala minulle sopisi. Minua kiinnosti lasten kanssa työskentely, joten ensiksi kävin tutustumassa nuoriso-ohjaajan ammattiin. Parin viikon jälkeen totesin, että koska muistini ei toimi kunnolla, ei tämä ala olekaan minun juttuni.

Koulussa vierähti lopulta puolitoista vuotta. Julia oli 17-vuotias, ja hän alkoi pohtia seuraavia siirtojaan. Alkoi työ- kokeilujen sarja. Julia lähti innokkaasti eri työpaikkoihin, mutta joutui aina pettymään. Työnantajat sanoivat etukäteen ymmärtävänsä, mitä aivovamma tarkoittaa ja lupasivat ottaa sen tuomat rajoitteet huomioon. Todellisuudessa näin ei kuitenkaan käynyt: koska Julian aivovamma on näkymätön, ei hänen väsyvyyttään, aloitekyvyn haasteita ja muistiongelmia lopulta ymmärretty. Tämä johti turhautumiseen.

- Ensiksi menin avustajaksi ala- asteelle. Vararehtorin kanssa oli sovittu, että voin levätä tarvittaessa ja osallistua tunneille silloin, kun jaksan. Ei mennyt kuitenkaan kovinkaan pitkään, kun rehtori tuli minua patistelemaan ja moittimaan, että mitäs sinä täällä vain istut, mene tekemään töitä. Koin, että se oli väärin sanottu. Soitin isälleni ja pyysin häntä hakemaan minut kotiin. Totesin, että tänne en enää tule takaisin.

Sama kuvio toistui seuraavassa työ- kokeilupaikassa, joka oli ruokakauppa. Julian aivovamma oli luvattu ottaa huomioon ja vakuutettu, että aivo- vamman mukanaan tuomat rajoitteet ymmärretään.

- Aika pian tämä kuitenkin unohtui. ”Mitä sä täällä istut, ala mennä töihin siitä”, todettiin heti, jos olin tauolla muutamankin minuutin ylimääräistä. Lopulta jälleen soitin isälleni ja pyysin, että hän tulee hakemaan minut kotiin. Totesin jälleen, että tänne en enää tule takaisin.

Kolmas työkokeilupaikka oli kierrätyskeskus.

– Asuin silloisen poikaystäväni kanssa kymmenen kilometrin päässä keskustasta, ja aamuheräämiset olivat minulle todella vaikeita. Olin aamuisin niin väsynyt, että minun oli usein pakko ilmoittaa, että en jaksa lähteä töihin näin aikaisin. Sekin kokeilu loppui siihen.

Julia harmittelee, että työkokeilut eivät sujuneet – ja ennen kaikkea sitä, että työtehtäviä ei osattu räätälöidä aivovamman huomioon ottaviksi.

– Kaikkialla luvattiin ymmärtää, mutta lopulta kukaan ei ymmärtänyt. Se johtui varmasti siitä, että kenelläkään ei ollut omakohtaista kokemusta aivovammoista omassa tuttavapiirissään. Sen vuoksi he eivät aidosti voineet ymmärtää, mitä tarkoittavat esimerkiksi voimakas väsymys tai aloitekyvyn puute. Jouduin toteamaan, että taitaa olla vaikeaa – tai miltei mahdotonta – löytää työtä, joka aidosti räätälöitäisiin sellaiseksi, että vakavasti aivovammautunut ihminen kykenisi sitä tekemään.

Julia oli 18-vuotias, kun hän jäi kotiin ja sai eläkkeen.

– Se oli helpottavaa. Enää minun ei ollut pakko yrittää mennä tiettyyn aikaan mihinkään, eikä minun tarvinnut enää kuunnella moitteita ihmiseltä, joka oli luvannut ymmärtää aivovammaa, mutta joka ei ollut sitä kuitenkaan ymmärtänyt.

Iloinen elämänasenne

Sitten Julian elämään tuli koiria: aluksi aikuinen kodinvaihtaja ja sen jälkeen pentu.

– Koiran kanssa touhuaminen toi päivääni rutiinit. Aamulla oli pakko herätä lenkittämään koiraa, ja päivän aikana tuli ulkoiltua säännöllisesti. Muutoinkin koiran kanssa touhuaminen toi sisältöä elämääni.

Uudestavuodesta saakka Julia on asunut yksin. Tällä hetkellä hän unelmoi uudesta koirasta ja matkustelusta. Tulevaisuuden haaveissa siintävät perhe ja äitiys.

Henkilökohtainen avustaja auttaa Juliaa kotihommissa, jotka ovat hänelle muutoin vaikeita väsyvyyden ja aloitekyvyn puutteen vuoksi. Julia ei saa koskaan ajokorttia, mutta hänelle ei silti myönnetty taksiseteleitä. Perusteluksi sanottiin, että pystyyhän hän kävelemään. Tähän asiaan hän hakee muutosta.

– Olisi hyödyllistä päästä joskus vähän kauemmaksikin kuin vain sinne, minne jaksaa kävellä. Taksikortti mahdollistaisi esimerkiksi isojen ruokaostosten kuljettamisen.

Vaikka lapsena vammautuminen muutti Julian lapsuutta ja nuoruutta suuresti, ei hän ole katkera kenellekään tai millekään.

– Kokemukseni ovat tehneet minut vahvaksi. Oli pienestä kiinni, että olen ylipäätään hengissä. Välillä on synkkiäkin hetkiä, mutta valtaosan ajasta ajattelen, että kaikki on täydellistä, että en tarvitse mitään muuta, että minulla on kaikki! Päällimmäisin tunteeni on, että on upeaa olla elossa!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: printmix, printmix oy, printmix kokemuksia, suomen myyntimediat, metsek, mika trogen, mika-matti trogen, paino, lehti, ilmoitusmyynti, järjestölehti, yhdistyslehti, graafinen suunnittelu, offset, ilmoitusmyyjä, aivovamma, aivovammaliitto, onnettomuus

World Police and Fire Games tuo maailman lainvalvontaviranomaiset, palomiehet ja poliisit yhteen

Perjantai 21.4.2023 klo 11.55 - Mika-Matti Trogen

kisalogokopio.jpg

Kahden vuoden välein järjestettävät Palomiesten ja poliisien MM-kisat ovat yksi maailman suurimmista urheilutapahtumista. Kilpailuun osallistuu lainvalvontaviranomaisia, palomiehiä ja poliiseja. Kilpailut keräävät toistakymmentä tuhatta osallistujaa ja lajeina on kaikkea mahdollista nyrkkeilystä rugbyyn ja jääkiekkoon. 

Vuoden 2023 World Police and Fire Games järjestetään tällä kertaa Kanadan Winnipegissä 28.7.–6.8.2023.

Osallistujia kilpailuun tulee huikeasti yli 50 maasta. Osallistujamäärät ovat kasvaneet koko kilpailujen historia ajan koko ajan. Vuoden 2011 WPFG New Yorkin kilpailut pitävät hallussaan nykyistä osallistujaennätystä, tuolloin kilpailuun osallistui yli 16 000 kilpailijaa.

Valtava tapahtuma

– MM-kisat ovat valtava tapahtuma, josta Suomessa tiedetään aika vähän. Useissa maissa panostetaan kilpailuun tosissaan ja mukana on ammattimaisia toimijoita. Useat maat lähettävät TV-kuvaa kilpailusta omilla kanavillaan.

Pitkä historia

World Police and Fire Games kilpailuja aloitettiin suunnittelemaan vuonna 1983. Ensimmäiset kilpailut järjestettiin vuonna 1985 San Josessa.

Myöhemmin World Police & Fire Games on pidetty joka toinen vuosi San Diegossa, Kaliforniassa (1987); Vancouver, Kanada (1989); Memphis, Tennessee (1991); Colorado Springs, Colorado (1993); Melbourne, Australia (1995); Calgary, Kanada (1997); Tukholma, Ruotsi (1999); Indianapolis, Indiana (2001); Barcelona, Espanja (2003); Quebec City, Kanada (2005); Adelaide, Etelä-Australia (2007); Brittiläinen Kolumbia, Kanada (2009); New York City, New York (2011); Belfast, Pohjois-Irlanti (2013); Fairfax County, Virginia (2015); ja Los Angeles, Kalifornia (2017); tulevien pelien kanssa Chengdussa, Kiinassa (2019); Rotterdam, Alankomaat (2022); Winnipeg, Kanada (2023) ja Birmingham, Alabama (2025).

- Olympialaiset ovat kiistatta urheilijamääriltään maailman suurin kisatapahtuma, mutta World Police and Fire Games tulee tällä hetkellä tilastoissa hyvänä kakkosena.

Tunnusmerkki

Vuoden 2023 World Police & Fire Gamesin päälogo on Winnipegin ja Kanadan kulttuurin ja arvojen yhteenliittymä. Jääkarhu on ikoninen eläin Kanadassa ja erityisesti Manitoban kauniilla alueella. Se on lisäksi rohkeuden, joustavuuden ja arvokkuuden symboli. Jääkarhu on logon sydän, aivan kuten Winnipeg on Kanadan sydän.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: printmix, printmix oy, printmix kokemuksia, suomen myyntimediat, metsek, mika trogen, mika-matti trogen, paino, lehti, ilmoitusmyynti, järjestölehti, yhdistyslehti, graafinen suunnittelu, poliisi, palomies, mm-kisat, rikos, rikollinen

#Eikiusita -kampanja puskee koulukiusaamista vastaan laajalla rintamalla

Tiistai 11.4.2023 klo 11.12 - Mika-Matti Trogen

WhatsApp_Image_2023-03-29_at_11.59.45.jpeg

Ihmisten välillä erimielisyydet ovat arkipäivää ja sinällään se ei ole paha asia. Lapset ja nuoret oppivat erimielisyyksien selvittelyissä hallitsemaan tunteita, selvittämään riitoja ja sopimaan niitä.

Koulukiusaamisella tarkoitetaan sitä, että oppilas joutuu toistuvasti kiusaamisen ja vainoamisen kohteeksi. Kiusaajia voi olla monia tai vain yksi. Yleisintä kiusaamista on esimerkiksi töniminen, pilkkaaminen, haukkuminen ja ilkeät puheet. Kiusaamista tehdään tänä päivänä paljon myös internetissä. Kiusaamisella pyritään vahingoittamaan tai loukkaamaan toista.

Usein kiusaamistilanteessa kiusaajalla on enemmän valtaa ja hän on fyysisesti vahvempi kuin itse kiusattu. Koulukiusaamista ei löydy erikseen terminä rikoslaista, mutta siinä käytetyt keinot ovat usein samanlaisia kuin rikoksissa. Kiusaaminen voi pitää sisällään pahoinpitelyä, kiristystä, varastamista, vahingontekoa, uhkailua, vapaudenriistoa, pakottamista tai kunnianloukkauksen. Koulukiusaaminen voi sisältää myös pelkästään henkistä väkivaltaa, jota vastaan on vaikea puolustautua.

#eikiusita -kampanja aloitettiin vuonna 2015

Järkyttävä tarina koulukiusatusta pojasta joka lopulta menehtyi kisaamisen takia, nousi julkisuuteen. Tapaus sai oululaisen autourheilua harrastavan Sanna Simontaipaleen aloittamaan #eikiusita -kampanjan.

Hämeestä kotoisin ja nykyään Oulussa asuva perheen äiti Sanna Simontaival on joutunut kokemaan koulukiusaamisen ja on myös itse ollut koulukiusaajana yläasteella, joten kokemusta hänellä on aidan kummaltakin puolelta.

- En ole ylpeä teostani ja häpeän sitä, että olen ollut itse koulukiusaaja. Olen osannut aikanaan pyytää ja saanut tapauksen anteeksi. Tänä päivänä olen kiusatun huoltaja, kertoo Sanna Simontaival.

Simontaival kertoo kutsuvansa koulukiusaamista mieluummin kouluväkivallaksi siitä syystä, että nuorten ja lasten on pakko käydä koulua ja heidän on pakko olla koululla jo oppivelvollisuuden vuoksi. Se tekee asiasta väkivaltaa. Kokemuksensa mukaan poliisin puuttuminen asiaan on hyvin koulukohtaista.

- Jos kiusaamistapauksesta tulee tieto poliisille, heillä on yleisesti hyvä ammattitaito puuttua tämäntapaisiin rikoksiin. Tosin alle 15-vuotiaiden tekemiin kiusaamistapauksiin ei tahdo lain koura yltää, kertoo Sanna Simontaival

Poliisin tutkintaan menneistä jutuista Simontaival mainitsee huonoksi puoleksi pitkät tutkinta-ajat, mutta syyhän on enemmänkin yhteiskuntamme päättäjissä, koska poliisin työtaakka on tällä hetkellä suuri ja ruuhkautunut.

#eikiusita näkyy

Kampanjalle on perustettu omat internet-, twitter- ja facebook sivut. Facebook sivuilla on tällä hetkellä yli 7000 seuraajaa. Kampanja tekee yhteistyötä Kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus Valopilkun, Nuorten netin ja Rikosuhripäivystyksen kanssa.

Alun alkaen kampanja on tarkoitettu kaikille autourheilua harrastaville ja autourheilusta pitäville yhteiseksi kanavaksi sanoa #EI koulukiusaamiselle.

- Minulla ja perheelläni on pitkä kokemus autourheilusta ja olemme olleet osa autourheilijoiden perhettä jo kymmeniä vuosia. Oli aika luonnollista, että aloitimme tärkeän asian viestittämistä yhdessä autourheilijoiden kanssa, kertoo Sanna Simontaival

Tunnusmerkki on #eikiusita tarra

Kampanjassa mukana olevat autourheilijat tunnistavat parhaiten kilpa-autoon liimatusta #eikiusita -tarrasta. Tällä tavoin kilpailija kertoo olevansa koulukiusaamista vastaan. Tiivis autourheilu yhteisö onkin ottanut loistavalla tavalla asian haltuunsa ja #eikiusita tarroja on nähty lähes jokaisessa moottoriurheilukilpailussa maassamme viime vuosien aikana. Kampanjaan on lähtenyt mukaan tunnettujakin nimiä, kuten Mika Mäkinen, Anita Mäkelä, Janne Ahonen ja Eero Madisson. Onhan tarra on nähty moninkertaisen maailmanmestarin Marcus Grönholminkin autossa.

Kampanja toimii täysin vapaaehtoisten voimin ja se on puhtaasti voittoa tavoittelematon. Kampanjaa tehdään suurella sydämellä ja mukana on toki muitakin kuin autourheilijoita. Esimerkkeinä artisti Hanna Pakari, Klamydia- yhtye ja Mansesteri.

Tavoitteena yhteistyötä koulujen kanssa

Kampanja etsii pilottikoulua koulukiusaamisen paneeliin, jossa olisi mukana oppilaat, vanhemmat, koulun henkilökunta, oppilaskunta, tukioppilaat, koulupoliisi, rikosuhripäivystys ja tietenkin #EIKiusita.

Paneeliin suurin vaikutusvalta olisi oppilailla, jotka kertovat nimettömillä lapuilla aiheet, joista puhutaan ja miten. Koulupaneelin tarkoitus on jakaa tietoa kiusaamisesta vanhemmille ja koulun henkilökunnalle, sekä muistuttaa oppilaita kiusaamisen pitkäkestoisista seurauksista. Eritoten painottaa puhumisen tärkeyttä, jolloin asiaan voidaan puuttua!

Paikalle olisi hyvä saada ”koulupoliisi” kertomaan esim. somen ikärajoista, mikä on rikos ja millaisia ovat rikosvastuut. Mukaan otetaan myös Rikosuhripäivystys kertomaan rikoksen uhrin tukemisesta ja miten he voivat auttaa kiusattuja. MLL voisi kertoa nuorten chatista, Sekä tietenkin mukana on #EIKiusita -projekti, joka juontaa tapahtuman ja kertoo omakohtaisesta kokemuksesta koulukiusaamisesta.

Koulunhenkilökunta on kertomassa heidän toimintatavoistaan kiusaamisen ilmettyä. #eikiusita kampanja on hyvissä voimissa ja hyvän tekeminen jatkuu. Kampanjan kotisivut uudistetaan lähiaikoina ja toimintaa kehitetään jatkuvasti.

Lopuksi

#eikiusita kampanja on hyvissä voimissa ja hyvän tekeminen jatkuu. Kampanjan kotisivut uudistetaan lähiaikoina ja toimintaa kehitetään jatkuvasti.

- Tulevaisuudessa toivoisin, että nuoria kuultaisiin enemmän koulukiusaamisen ehkäisyyn liittyvissä asioissa. Myös rangaistuksista haluaisin lisää keskustelua. Esimerkiksi voisiko koulukiusaamisesta tuomita yhdyskuntapalvelua, päättää Sanna Simontaival.

Siniset Ritarit -lehti

Siniset Ritarit -lehti on Blue Knights Finland yhdistyksen julkaisema lehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa.

Blue Knights on perustettu huhtikuussa 1974 Yhdysvalloissa Bangorissa paikallisten poliisien kesken. Kerho päätettiin perustaa ikään kuin vastapainoksi rikollisille moottoripyöräjengeille.  Blue Knights International on levinnyt maailmanlaajuiseksi organisaatioksi. Paikallisosastoja on ympäri maailman mm. Amerikassa, Australiassa, Euroopassa, Skandinaviassa. Euroopan lähes jokaisessa maassa on tällä hetkellä vähintään yksi Blue Knights -osasto. Jäseniä kerhossa on yli 19500.

Blue Knightien ideologia voidaan vapaasti suomennettuna jakaa viiteen osaan:

1. Pitää yllä ”vanhan ajan hyvää” motoristihenkeä

2. Edistää moottoripyörä harrastusta ja moottoripyöräilyn turvallisuutta

3. Ajaa moottoripyörän omistajien ja käyttäjien etuja

4. Edistää esimerkillä ja muilla hyväksyttävillä keinoilla moottoripyörän turvallista käyttöä ja moottoripyöräilystä nauttimista

5. Tuoda lainvalvojia lähemmäs suurta yleisöä

Blue Knights Suomessa

Suomessa on kaksi paikallisosastoa 20-vuotta täyttävä Blue Knights Finland I on perustettu 2003 Lahdessa ja Blue Knights Finland II on perustettu 2018 Kokkolassa. Yhdistyksemme on avoin kaikille moottoripyöräileville lainvalvojille, joilla on valtion virka ja kiinniotto- ja/tai pidätysoikeus.

Tällaisia virkamiehiä löytyy esimerkiksi:

- tullista

- poliisista

- rajavartiolaitoksesta

- puolustusvoimista

Myös rikosseuraamuslaitoksen sekä syyttäjäviranomaisissa voi olla tälläisia virkamiehiä. Blue Knights Finland I ry yhdeksi tärkeäksi toiminnaksi on muodostunut hyväntekeväisyys. Kerho on lahjoittanut, niin rahaa kuin aikaa, koko olemassaolonsa aikana erilaisille tahoille pyrkien jakamaan ja tuomaan iloa arjen keskelle. Lapset ovat olleet hyvin monesti auttamisen kohteena, mutta osansa on myös saaneet mm. sotiemme veteraanit.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: printmix, printmix oy, printmix kokemuksia, suomen myyntimediat, metsek, mika trogen, mika-matti trogen, paino, lehti, ilmoitusmyynti, järjestölehti, yhdistyslehti, graafinen suunnittelu, offset, ilmoitusmyyjä, #EIkiusita

Lehden matka maailmalle

Maanantai 20.3.2023 klo 11.28 - Mika-Matti Trogen

Lehden_matka_maailmalle.jpg

 

Olen suorittanut graafista suunnittelua ja lehden taittoja moniin eriin järjestölehtiin vuodesta 1994 alkaen. Tuotettuja lehtiä minulla on takana jo reilusti yli tuhat. Yhden lehden tuottamiseen kuluu kaiken kaikkiaan monien eri ihmisten toimesta kymmeniä ja joskus jopa satoja työtunteja.

Lukija ei välttämättä ymmärrä kuinka monien käsien kautta loppujen lopuksi kulkee ennen kuin se tipahtaa postilaatikosta kotiin luettavaksi. Tein tämän kirjoituksen avatakseni koko lehden tuotantoon alusta loppuun mahdollisimman tarkasti, tervetuloa siis lehden tuotantomatkalle kanssani.

Kaikki alkaa ulkoasun suunnittelusta

Suunnittelu lähtee ensin liikkeelle lehden koosta. Kokoja on monia erilaisia, mutta tänä päivänä yleisin meidän käyttämä koko on 220x280mm. Aikaisemmin järjestölehtiä painettiin pääasiassa A4 (210x297) kokoon. Tämän jälkeen on vuorossa mm. palstan leveyksien ja marginaalien leveyksien suunnittelu.

Typografian avulla helpotetaan viesin välittymistä

Typografialla tarkoitetaan tekstiin, kirjasintyyppeihin, kirjainten asetteluun ja väritykseen liittyvää suunnittelua sekä sommittelua. Typografia antaa kirjoitetulle kielelle halutunlaisen visuaalisen muodon. Typografian suunnittelu on merkittävä osa lehden graafista suunnittelua. Pääsääntöisesti päätetään otsikoiden, väliotsikoiden, leipätekstien ja kuvatekstien fontit ja niiden värit. Myös rivinvälit ja etäisyydet objekteihin ja kuviin kuuluvat osana tähän suunnitteluun.

Seuraavaksi suunnitellaan sisältö

Päätoimittajan tehtäviin kuuluu olennaisena osana lehden sisällön suunnittelu. Tähän kuuluvat mm. eri kirjoituksien sijoittelu lehteen ja juttujärjestyksen päättäminen. Päätoimittaja lähettää ensin suunnitelman taittajalle ja sen jälkeen hän lähettää itse artikkelit kuvineen. Tässä vaiheessa artikkeleiden tekstit ovat jo oikoluettu kertaalleen ja toimitettu materiaali on tässä vaiheessa ns. valmista materiaalia.

Taitto

Taittaja sijoittaa lehteen otsikot ja tekstit. Muokkaa väliotsikot ja luo nostot ja ingressit. Kuvien sijoittelua ennen kaikkiin kuviin tehdään kuvankäsittely, jossa parannellaan kuva painovalmiiksi ja käsitellään värit painokelpoiseksi. Taittaja tekee sivujen visuaalisen ilmeen ja lisää myös tarvittaessa ikonit ja muut materiaalit. Mikäli materiaalissa ei ole mukana kuvia, taittaja hankkii juttuun tarvittavat kuvituskuvat.

Mainosmyynti on olennainen osa järjestölehteä

Myyjät soittavat tuhansia puheluita ja lähettävät satoja tarjouksia yrityksille, joista osa tulee mukaan ilmoittamaan lehteen. He raportoivat mainosten valmistamisohjeet graafiselle suunnittelijalle, joka valmistaa mainokset ohjeiden mukaan. Suunnittelija ottaa myös vastaan mainostajien toimittamat materiaalit ja vastaa siitä, että lehteen tulee juuri mainostajan tarkoittama aineisto. Tarvittaessa mainostajalle lähetetään vedos ilmoituksesta. Mainosmateriaalista kasataan lopulta valmiit sivut, jotka toimitaan lehden taittajalle, joka sijoittaa ne lehteen oikeille paikoilleen.

Samaan aikaan laskuttaja luo ilmoittajista laskuja myyjien ohjeistuksen mukaan. Laskutus suoritetaan loppuun sitten kun lehti painetaan, jokaiselle ilmoittajalle toimitetaan aina lehti laskun ohessa.

Kohti painokonetta

Kun kaikki materiaali on saatu lopulta valmiiksi ja päätoimittaja on vedoksien / korjauksien jälkeen hyväksynyt lehden painovalmiiksi, alkaa lehden siirtäminen painotalon tuotantoon. Lehti toimitetaan ns. painovalmiina PDF-tiedostona, jossa on valmiina leikkausmerkit.

Aineiston vastaanottamisen jälkeen painon työntekijä tarkastaa aineiston ja monesti lehteen tehdään vielä tässä vaiheessa korjauksia. Tämän jälkeen lehti tulostetaan CTP-tulostimella painopellille, jonka jälkeen työ siirtyy siihen sopivaan painokoneeseen. Meidän tapauksessamme itse painotyö suoritetaan 4- ja 5-väri Heidelberg Speedmaster painokoneilla. Painamisen jälkeen tehdään lehden jälkikäsittely mm. sivujen lajittelu ja arkkien leikkaaminen, kunnes lehti on valmiina jakeluun.

Konepostituksen kautta asiakkaalle

Painosta lehdet kiitävät kohti postitusta. Postitus suoritetaan määrien mukaan, joko käsipostituksena tai konepostituksena. Pääasiassa meidän tapauksessamme käytetään konepostitusta, joka on tehokas ja nopea tapa saada lehdet maailmalle. Jakelua varten osoiterekisterin ylläpitää ja toimittaa lehden julkaisija.

Lopuksi

Yhteenvetona lehden tekeminen on monien erien ihmisien yhteinen ponnistus. Tuotantovaiheita on monia ja aikatauluissa pysyminen vaatii ammattitaitoa ja kokemusta.

Mukavia lukuhetkiä

Mika-Matti Trogen

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: printmix, printmix oy, printmix kokemuksia, suomen myyntimediat, metsek, mika trogen, mika-matti trogen, paino, lehti, ilmoitusmyynti, järjestölehti, yhdistyslehti, graafinen suunnittelu, offset, ilmoitusmyyjä

Mediamyynnin taituri: Mika-Matti Trogen

Tiistai 21.2.2023 klo 15.32

lehti-nainen-640x420.png

Mediamyynti on tapa myydä mainontaa televisiossa, radiossa, sanomalehdissä, verkkosivuilla ja muilla viestintävälineillä. Se sisältää usein myös neuvontaa ja suunnittelua mainonnan sijoittelusta ja esittämisestä.

Mediamyynti on kokonaisuudessaan tärkeä osa mainonnan alaa ja se auttaa mainostajia tavoittamaan tiettyjä kohderyhmiä heidän käyttämillään viestintävälineillä. Metsek Groupiin kuuluvat Printmix Oy ja Suomen Myyntimediat toteuttavat mediamyyntiä järjestökentän jäsenlehtiin ilmoitusmyynnin keinoin, Mika-Matti Trogenin johdolla.

Ilmoitustilaa ostaneiden yhdistysten mainokset toteutetaan printtimedian kautta. Printmix on keskittynyt toiminnassaan erityisesti yhdistyslehtiin.

Tässä artikkelissa pääset tutustumaan yhdistyslehtien ilmoitusmyyntiin vielä tarkemmin, jatka vain lukemista.

Yhdistykset ovat tärkeitä asiakkaita

Printmix Oy tekee yhteistyötä noin 40 eri yhdistyksen kanssa. Vuosien varrella eri alojen yhdistykset ovat luottaneet Printmix Oy:n sekä Suomen Myyntimedioiden taitavaan ja ammattitaitoiseen tiimiin. Suurin osa Printmixin ja Suomen Myyntimedioiden asiakkaista on poliisitoimintaan, urheiluun tai ammattiin liittyviä aatteellisia yhdistyksiä. Nämä yhdistykset ovat toimineet pääsääntöisesti jo pitkään Suomessa ja ovat valtakunnallisesti tunnettuja toimijoita.

Yhdistystoimintaa voidaan pitää suurena voimavarana Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. Useat yhdistykset luottavat työssään pitkälti vapaaehtoisten toteuttamaan työhön. Vapaaehtoistyö onkin hyvin merkityksellistä ja arvokasta toimintaa ja Printmix Oy sekä Suomen Myyntimediat ovat ylpeitä voidessaan olla mukana omalla panoksellaan.

Yhdistyslehtien ilmoitusmyynti

Ilmoitusmyynti tekee yhdistyslehtien tuottamisesta kannattavaa. Useilla yhdistyksillä on oma lehtensä, jota he julkaisevat säännöllisesti. Yhdistyslehdet ovat hyvin tärkeitä monelle lukijalleen, jotka ovat yleensä yhdistyksen jäseniä. Lehden tekeminen ei ole kuitenkaan ilmaista, mutta onneksi ammattilaisille ulkoistettu ilmoitusmyynti voi kääntää kulut tuotoiksi.

Yhdistyslehtien tekeminen on ylipäätään suuri projekti, joka vaatii usein suurtakin vaivannäköä ja resursseja yhdistykseltä. Jos lehden sisältöä ei tuoteta vapaaehtoisvoimin, on sisällöntuottajille maksettava sopiva korvaus työstään. Yleensä lehden teko vaatii ainakin toimitusneuvoston, päätoimittajan, kirjoittajia, kuvaajia sekä taittajan. Vaikkakin nämä tehtävät hoituisivat vapaaehtoistoimijoiden avulla, kustannuksia syntyy muun muassa materiaaleista, paino ja postituskuluista.

Ilmoitusmyynti voi olla hankalaa toteuttaa yhdistyksen vapaaehtoisvoimin, sillä tehokas ilmoitusmyynti vaatii ajanmukaiset järjestelmät ja ammattimaisen otteen. Lehtien printtiversioita tehdessä, kannattaa vahvasti harkita myyntityön ulkoistamista, jolloin yhdistykselle jää enemmän resursseja arvoa tuottavan sisällön toimittamiseen, ammattimyyjien varmistaessa ilmoitusmyynnin onnistumisen. Tällöin yhdistyslehti voi olla tuottoisa, eikä vain yksi kuluerä yhdistyksen taloudessa.

Ammattitaitoinen puhelinmyyjä pääsee tavoitteisiinsa

Printmix Oy ja Suomen Myyntimediat työllistävät useita ammattitaitoisia puhelinmyyjiä. Puhelinmyyjät tarjoavat ilmoitustilaa eri yhdistysten lehtiin ja auttavat omalta osaltaan yhdistyksiä toteuttamaan tuottoisan lehden. Ilmoitusten myynti on keskeinen tapa yhdistyksen varainhankinnassa.

Jokainen puhelinmyyjä on oma persoonansa, mutta tietyt ominaisuudet löytyvät useimmilta menestyneiltä myyjiltä. Hyvä puhelinmyyjä puhuu selkeästi, miellyttävällä puhelinäänellä. Hymy kuuluu myös puhelun läpi, mikä saa herkästi myös puhelun toisen osapuolen hymyn huulille. Puhelinmyyjiltä vaaditaan usein myös sitkeyttä ja paksunahkaisuutta, sillä negatiivisia vastauksia tulee varmasti. Kuluttajamyynnissä ikävät puhelut ovat yleisempiä, yritysmyyntiin verrattuna.

Puhelinmyynti ei ole välttämättä kaikkein arvostetuin työ ja huonoja kokemuksia jaetaan mielellään eteenpäin. Moni myyjä kuitenkin pitää työstään ja ammattitaito näkyy heidän tuloksissaan. Printmixillä ja Suomen Myyntimedioilla ammattitaitoiset myyjät auttavat asiakkaita täyttämään ilmoitustilan muun muassa yhdistyslehtien sivuilla ja toimivat laadukkaasti, aina ohjeistuksia noudattaen.

Ilmoitusmyynti on haastavaa

Haastavan ilmoitusmyynnin ei tarvitse olla kompastuskivi yhdistyslehdelle, kun se ulkoistetaan oikealle tekijälle. Printmix Oy ja Suomen Myyntimediat hoitavat yhdistyslehtien tuottamisen kokonaisvaltaisesti, aina ilmoitusmyynnistä postitukseen. Jokaiselle yhdistykselle räätälöidään heille sopiva paketti, huomioiden yhdistyksen omat toiveet ja resurssit.

Printmix Oy ja Suomen Myyntimediat tietävät ilmoitusmyynnin haasteet, mutta vuosien kokemuksella yrityksillä on vankka ammattitaito hoitaa työ mallikkaasti. Printmix usein suosittelee yhdistyksille avaimet käteen -pakettia, jolloin yhdistyksen huoleksi jää vain sisällöntuottaminen lehteä varten. Asiakkaan puolesta hoidetaan lehden taitto, graafinen suunnittelu, paino, mainokset, ilmoitusmyynti ja postitus. Prosessi on tehty siis erittäin mukavaksi ja helpoksi, yhdistystoimijoiden intressit huomioiden. Prosessin loppupäässä oleva tyytyväinen lukija on kuitenkin usein syy, jonka vuoksi lehteä tehdään alkujaankaan. Tämän vuoksi on tärkeää, että yhdistystoimijat voivat keskittyä heidän jäsenilleen tärkeisiin teemoihin ja tuottaa arvokasta ja mieleenpainuvaa luettavaa.

Avaimet käteen -paketissa Metsek Groupiin kuuluva Suomen Myyntimediat, hoitaa ilmoitusmyynnin Printmixin puolesta. Myyntityössä on tärkeää käyttää hyviä järjestelmiä, jotka helpottavat myyntityön tekemistä. Suomen Myyntimedioilla on käytössään erittäin toimivaksi koettu Soittolinja -palvelu, jolla esimerkiksi päällekkäisiltä soitoilta säästytään täysin. Asiakaskokemus on hyvin tärkeää Printmixille sekä Suomen Myyntimedioille, jonka vuoksi puhelut, tilaukset ja tilausvahvistukset tallentuvat internetpohjaiseen sovellukseen. Näin toimeksiannot voidaan tarkistaa ja epäselvyyksiltä vältytään helpommin.

Puhelinmyyntityö on laissa säädeltyä, vastuullista toimintaa, jossa on tärkeää noudattaa ohjeita tarkkaan. Pitkäaikainen kokemus alalta on opettanut paljon ja jatkuva kehittyminen ja edelläkävijyys ovat tärkeitä arvoja Suomen Myyntimedioille.

Yhdistyslehtien tekeminen yhdessä Printmix Oy:n ja Suomen Myyntimedioiden kanssa kannattaa myös siksi, että yritykset tukevat lehtesi näkyvyyttä myös internetissä. Printmix Oy on luonut omille sivuilleen kokoelman lehtien verkkojulkaisuista sekä Yhdistyslehdet.net -portaalin, jossa yhdistyslehdet pääsevät vuorollaan etusivulle. Näillä hakukoneoptimoiduilla sivuilla yhdistyslehti tavoittaa entistä suuremman lukijakunnan ja tärkeät tarinat tulevat tietoon laajemmalle yleisölle.

Suomen Myyntimediat myy mainostilaa edullisesti myös muihin medioihin ja onkin erinomainen kumppani mainostilojen myynnissä. Yrityksen kautta voit ostaa mainostilaa kaikkiin Suomen merkittävimpiin lehtiin, tv-kanaviin ja radiokanaviin.

Yhteydenotto

Mikäli tarvitset apua lehden tekemisessä tai ilmoitusmyynnissä, ota yhteyttä niin jutellaan lisää!

Alkuperäisen kirjoituksen kokonaisuudessaan voit lukea Yhdistyslehdet.net-portaalista: https://www.yhdistyslehdet.net/printmix-mediamyynti


Avainsanat: printmix, printmix oy, printmix kokemuksia, suomen myyntimediat, metsek, mika trogen, mika-matti trogen, paino, lehti, ilmoitusmyynti, järjestölehti, yhdistyslehti, graafinen suunnittelu

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: printmix, printmix oy, printmix kokemuksia, suomen myyntimediat, metsek, mika trogen, mika-matti trogen, paino, lehti, ilmoitusmyynti, järjestölehti, yhdistyslehti, graafinen suunnittelu

Mika-Matti Trogen toivottaa rauhallista joulua

Maanantai 19.12.2022 klo 8.20

joulu640x420.jpeg

Suomessa kutsuttiin vielä 1700-luvulla joulukuuta talwikuuksi. Myöhemmin alettiin viettämään keskitalven juhlaa, jolloin nimi muuttui joulukuuksi. Tänä päivänä joulun odotus alkaa adventtiajalla, johon kuuluu neljä adventtisunnuntaita. Joulun vietto alkaa jouluaattona 24. joulukuuta. 25. joulukuuta on joulupäivä ja 26. joulukuuta on toinen joulupäivä eli tapaninpäivä. 1700-luvulla Suomessa vietettiin myös kolmatta ja neljättä joulupäivää. Joulun ajan päättävää loppiaista vietetään 6. tammikuuta.

Vietän syntymäpäivääni lähellä joulua. Lapsena syntymäpäivän ja joulun läheiset ajankohdat tekivät oman säväyksensä juhlintaan. Syntymäpäiväjuhlia oli haasteellista järjestää, kun ihmisillä oli joulun lähettyvillä omat joulukiireensä. Syntymäpäivälahja ei tuntunut niin suurelta, kun tiesi muutaman päivän päästä h-hetken lähestyvän, jolloin lahjoja tulisi paljon.

Mika-Matti Trogenin joulumuistot

Lapsuusjoulut ovat jääneet mieleeni pysyvästi. Meidän perheemme vietti joulua aina yhdessä ja vanhempani panostivat aina paljon ruokaan ja lahjoihin. Muistan kun meidän talomme lapset kokoontuivat kerhotilaan laulamaan joululauluja ja viettämään yhdessä aikaa. Illalla perheen kesken syötiin maistuva jouluateria ja sen jälkeen minun lisäkseni myös kahdelle pikkuveljelleni jaettiin lahjat. Joskus pukki toi lahjat ovelle, toisinaan sisään asti, mutta samalla tavalla tilanne oli aina vuoden jännittävin hetki. Nämä joulut eivät unohdu koskaan, ne ovat piirtyneet mieleen hyvin syvälle ja niitä on hieno muistella silloin tällöin.

Joulut jännityksestä kipeänä

Oli joulussa huonojakin asioita. Olen sairastunut ensimmäiseen migreeniin jouluaattona ja luulenpa jännityksellä olleen asiaan vaikutusta. Migreeni on ollut mukana elämässäni siitä lähtien näihin päiviin asti. Useana jouluna muistan olleeni sairaana, varmasti johtuen joulun odottamisesta ja jännityksestä.

Hyvä työntekijä sairastaa aina lomalla, niin minäkin. Viime jouluna perheemme sairasti vatsataudin ja se ei ollut niitä ikimuistettavia jouluja.

Yrittäjän joulu

Nyt aikuisena jouluja vietetään edelleen ja usein perheeni kesken. Yrittämisen aikana kesälomat ja muut lomat ovat jääneet todella vähiin. Joulu kuitenkin on rauhoittumisen aikaa. Silloin saa levätä ja näin aikuisena, se on merkittävintä joulussa. Tietysti kun saa rentoutua rakkaan perheen kanssa, antaa se oman lisänsä juhlaan. Näin loppuvuodesta alkaa joulua ja rauhoittumisen aikaa todella odottamaan.

Tänä vuonna täytän joulun tienoilla 50-vuotta. Entiseen tapaan mennään, en järjestä isoja juhlia vaan joulu on se suurin juhla tänäkin vuonna.

Toivon, että tänä vuonna saamme viettää ikimuistoisen ja rentouttavan joulun. Sitä toivotan myös teille rakkaat lukijat.

Jouluisin terveisin Mika-Matti Trogen, Printmix Oy ja Suomen Myyntimediat.

Yhteydenotto

Mikäli tarvitset apua lehtiasioissa ja ilmoitusmyynnissä, ota yhteyttä ja jutellaan, kuinka voisimme auttaa sinua!

Alkuperäinen kirjoitus Printmix Oy:n blogissa.

Avainsanat: printmix, printmix oy, printmix kokemuksia, suomen myyntimediat, metsek, mika trogen, mika-matti trogen, paino, lehti, ilmoitusmyynti, järjestölehti, yhdistyslehti, graafinen suunnittelu, joulu

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: printmix, printmix oy, printmix kokemuksia, suomen myyntimediat, metsek, mika trogen, mika-matti trogen, paino, lehti, ilmoitusmyynti, järjestölehti, yhdistyslehti, graafinen suunnittelu, joulu

Printmix kokemuksia - Empaattinen johtaminen Suomen Myyntimedioilla

Tiistai 29.11.2022

empatia_640x420.jpeg

Empaattinen johtaminen ei tarkoita pehmoilua Printmixillä ja Suomen Myyntimedioilla. Pehmeät arvot eivät käsityksemme mukaan vähennä kovan tuloksen tekemistä, vaan päin vastoin.

Printmix ja Suomen Myyntimediat työllistävät tänä päivänä yli 40 ilmoitusmyyjää, sekä muuta henkilökuntaa. Vuosien aikana olemme saaneet törmätä monenlaisiin eri ihmisiin ja persooniin.

Eri tapauksista voisi kirjoittaa jopa kirjan, kokemuksia on niin paljon. Kerron tässä erään ääritapauksen henkilöstä, joka on edelleen yhtiömme palveluksessa. Emme kerro tämän työntekijän oikeaa nimeä, mutta kutsutaan häntä tässä jutussa vaikkapa Petriksi, kertoo Mika-Matti Trogen.

Kun Petri tuli taloon

Petri otti yhteyttä työnhaun johdosta vuonna 2009. Haastattelussa Petri kertoi, että on ollut aikaisemminkin vastaavissa tehtävissä, mutta sairastui ja on ollut monta vuotta poissa työmaailmasta. Päätimme palkata Petrin ja hän aloittikin jo heti seuraavana työpäivänä ilmoitusmyyjän tehtävissä. Vuosien aikana hän osoittautui säntilliseksi tekijäksi ja vähitellen opimme tuntemaan häntä paremmin.

Vuonna 2017 Petrillä oli ongelmia asunnon saamisen kanssa. Hän ei kertonut siitä töissä vaan pähkäili asiaa itsekseen. Lopulta meille selvisi, että Petrillä ei enää ollut asuntoa ja tilanne oli todella huono. Petrillä oli jatkuvaa lääkitystä vaativa sairaus ja asunnottomuus ei näin ollen ollut mitenkään hyvä asia.

Halusin auttaa häntä ja otin yhteyttä työnantajan ominaisuudessa Helsingin kaupungin asuntotoimistoon ja kerroin tilanteen. Petri kuitenkin oli joka päivä työssä käyvä ihminen ja ei tuntunut oikealta, että hän jäisi ilman asuntoa. Kohtuullisen nopeasti tämän jälkeen Petri onneksi sai asunnon, kertoo Mika-Matti Trogen.

Työnjohtaja pelasti hengen

Tapahtuneen jälkeen työ jatkui normaalisti vuoteen 2020 asti. Petri oli aina kellontarkka työajoissa. Eräänä maanantai aamuna sain puhelinsoiton Helsingin toimistomme johtajalta, joka oli huolissaan, koska Petri ei ollut saapunut työpaikalle. Päätimme odottaa muutaman tunnin. Petriä ei kuulunut, joten työnjohtajamme otti yhteyttä viranomaisiin. Petri löytyi kotoaan tajuttomana, hän oli saanut vaikean aivoinfarktin. Hoitohenkilökunta kertoi, että työnjohtaja pelasti Petrin hengen.

Petrin toipuminen kesti noin kaksi vuotta. Hän pääsi sairaalasta ja sai tuetun asuinpaikan. Onni onnettomuudessa, että hän jäi henkiin ja vielä kohtuullisen hyväkuntoisena. Lääkäri oli kertonut Petrille, että hän suosittelee sairaseläkkeelle jäämistä. Petri oli kuitenkin sanonut lääkärille, että haluaa palata työhön. Petri palasikin työhön ilmoitusmyyjän tehtäviin heti sairaalasta päästyään keväällä 2022.

Hän on mielestäni huikea kaveri ja varmasti harvinaisen sisukas. Nostan hänelle hattua erittäin korkealle, monen suomalaisen pitäisi ottaa tämänkaltaisesta työntekijästä mallia, iloitsee Mika-Matti Trogen.

Empaattinen johtaminen kannattaa

Harvard Business on tehnyt selvityksen, jossa todettiin, että empaattisissa yrityksissä työntekijät suoriutuvat töistään 20 prosenttia epäempaattisten yritysten työntekijöitä paremmin.

Suomen Myyntimedioiden ja Printmixin johto on myös ymmärtänyt, että työpaikan luovat ihmiset. Arvostamme jokaista hyvää työntekijäämme todella paljon ja se kohottaa hyvinvointia, jaksamista ja antaa rohkaisevaa potkua tehdä työtä hyvin.

Yhteydenotto

Meihin voit ottaa yhteyttä rohkeasti kaikissa lehti- ja ilmoitusmyyntiasioissa. Katso myös avoimet työpaikkamme ja hae mukaan hyvään tiimiin.

Alkuperäinen kirjoitus on julkaistu Printmix Oy:n blogissa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: printmix, printmix oy, printmix kokemuksia, suomen myyntimediat, metsek, mika trogen, mika-matti trogen, paino, lehti, ilmoitusmyynti, järjestölehti, yhdistyslehti, graafinen suunnittelu

Printmix kokemuksia - V#### puhelinmyyjät! - Mika Trogen kokee toisin

Torstai 10.11.2022

puhelinmyyja-printmix-640-420.jpg

Printmix ja Suomen Myyntimediat työllistävät tällä hetkellä noin 40 ilmoitustilan myyjää, jotka tekevät työtä puhelimitse. Työ suoritetaan ammattimaisesti alan nykyaikaisilla välineillä. Puhelinmyyntiin liitetään kuitenkin paljon negatiivisia mielikuvia.

Fox TV-kanava esitti vuonna 2015–2016 televisiosarjaa nimeltään V#### puhelinmyyjät. Sarja ei antanut edustavinta ja oikeaa kuvaa ammattimaisesta myynnistä. Ammattimaisen myyjän työ on jotain aivan muuta kuin mitä sarjassa esitettiin.

Monella on mielipide puhelinmyyjistä ja heidän työstään. Usein työtä pidetään huonosti palkattuna, ärsyttävänä tuputtamisena ja tarinoita huonoista työkokemuksista kerrotaan suulaasti. Kaikille myyjän työ ei sovellu, mutta osa pitää siitä. Jotkut kokevat esimerkiksi tulospalkkauksen hyvänä asiana, jolloin palkkapussin paksuus on kiinni omasta menestymisestä ja panostuksesta työssä.

Hyvä myyjä on sinnikäs ja energinen

Usea myyjä tekee työtään mielellään ja toivoo sen jatkuvan jopa eläkkeellä. Puhelinmyynti voi olla monelle eläkeläiselle tai opiskelijalle mainio lisäansion muoto.

Kaikki eivät työssä menesty, mutta puhelinmyynnissä pitää antaa aikaa oppimiseen. Hanskoja ei kannata heittää heti naulaan, kuten osa uusista myyjistä tekee. Pettymykset pitää kääntää voitoiksi ja epäonnistumiset tulee käsitellä.

- Moni myyjä on tullut meille ilman minkäänlaista kokemusta alalta. Meillä on ollut viidentoista vuoden aikana monenlaisia ihmisiä töissä. Esimerkiksi puhelinmyyjänä on työskennellyt muun muassa hammaslääkäri, psykiatri ja autonasentaja, kertoo toimitusjohtaja Mika-Matti Trogen.

Hyvä myyjä on energinen, mutta oma itsensä. Sinnikkyys ja itsevarmuus ovat tietenkin tärkeitä piirteitä. Parhaimpaan tulokseen yltää, jos puhuu myydessään kuin omalle kaverilleen. Normaali myyjä soittaa noin 150–200 puhelua päivässä, joten ahkeruus on myös hyvän myyjän yksi ominaisuus.

Julkisuuteen levinneessä tv-sarjassa puhelinmyyjät saattoivat työskennellä, jopa humalassa. Ammattimaisessa puhelinmyyntiyrityksessä tämän kaltainen käytös ei ole mahdollista. Normaalisti puhelinmyyntiyrityksissä valvotaan myyjien käytöstä esimiesten toimesta esimerkiksi käyttämällä nauhoitteita laadun valvonnassa.

- Tästä tuli mieleeni eräs hauska reklamaatio, joka tuli meille tämän vuoden keväällä. Asiakas soitti puhelinvaihteeseen yrityksestä X. Hän oli hieman tuohtunut ja sanoi: tämä ilmoituskauppa on tehty humalassa. Asiakaspalvelijamme vastasi, että voi herranen aika, ei kai se meidän myyjä X humalassa ollut kun soitti teille. Asiakas vastasi: ei ei, vaan minä itse olin humalassa ja en halua maksaa laskua sen takia, kertoo Mika-Matti Trogen pilke silmäkulmassa.

Hyvä yritys kehittää toimintaansa

Hyvällä puhelinmyyjällä on oltava ammattitaitoa, kun myydään tuotetta tai palvelua toiselle yritykselle. B2B-myynnissä ollaan kaukana myynnistä, jossa linjan toisessa päässä luetaan myyntipuhetta paperista epävarmoin ottein.

On varmaa, että jokainen puhelinmyyntiin erikoistunut yritys saa toisinaan kiukkuista asiakaspalautetta. Kontaktimäärät ovat kokonaisuutena niin korkeita, että on mahdotonta väistää huonoja kokemuksia. Hyvät ja ammattitaitoiset yritykset, joihin Printmix ja Suomen Myyntimediat kuuluvat, pyrkivät toimimaan niin, että negatiivisia palautteita ei tulisi. Hyvä yritys kehittää toimintaansa koko ajan siten, että huonot palautteet jäisivät minimiin.

Alalla valitettavasti on myös yrityksiä, jotka eivät toimi kovin ammattitaitoisesti. Monesti valvonta pettää ja siitä johtuen, myös negatiiviset asiat nostavat päätään. Tämä kylläkin pätee lähes kaikilla toimialoilla ja ei koske yksistään puhelinmyyntiä.

Puhelinmyynti työllistää

Puhelinmyynti voi ärsyttää asiakasta ja myöskin itse puhelinmyyjää. Valtaosa asiakkaista käyttäytyy hyvin ja kuuntelee myyjän asian loppuun asti, mutta toisinaan käytös myyjää kohtaan voi olla erittäinkin huonoa.

Ilman puhelinmyyntiä moni kaupankäynti vaikeutuisi tai tulisi mahdottomaksi. Monet yritykset ja yhdistykset myyvät tuotteitaan ja palveluitaan puhelimitse. Ala myös työllistää tuhansia ihmisiä, jotka tekevät työtään rehdisti ja ammattimaisesti.

Yhteydenotto

Ota yhteyttä ja jutellaan lisää, kuinka voisimme auttaa sinua ilmoitusmyynnissä! Katso myös avoimet työpaikkamme.

Alkuperäinen kirjoitus on julkaistu Printmix Oy:n blogissa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: printmix, printmix oy, printmix kokemuksia, suomen myyntimediat, metsek, mika trogen, mika-matti trogen, paino, lehti, ilmoitusmyynti, järjestölehti, yhdistyslehti, graafinen suunnittelu

Printmix kokemuksia - Vertaistuen merkitys

Keskiviikko 21.9.2022

vertaistuki_kuva_1.680x453.jpg

Printmix Oy:n ja Suomen Myyntimedioiden Mika Matti-Trogen kiinnostui vertaistuen merkityksestä, työskenneltyään useiden järjestölehtien parissa. Vertaistuki perustuu samantapaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kohtaamiseen, yhteenkuuluvuuden tunteeseen sekä kokemuksien jakamiseen. Se ei liity siis ainoastaan elämän haastavimpiin vaiheisiin tai kriisitilanteisiin. Yhteiset kohtaamiset voivat syntyä tarpeesta vertaistukeen, vaikka vanhemmuuden haasteiden keskellä.


”Käsittääkseni monen yhdistyksen yksi ydinalue on tukihenkilötoiminta ja vertaistuki. Printmix Oy kustantaa eri yhdistyksien jäsenlehtiä ja Suomen Myyntimediat hoitaa ilmoitusmyyntiä, mutta minulla ei ole suoraa kokemusta yhdistysten toiminnasta. Katson asioita ulkopuolisen silmin. Pidän vertaistuki- ja tukihenkilötoimintaa todella hienona ja tärkeänä asiana. Jokainen tarina vertaistukitoiminnasta kolahtaa minuun ja koen toiminnan olevan ensiarvoisen tärkeää.” -Mika-Matti Trogen


Mika-Matti kiinnostui vertaistuesta aiheena ja perehtyi teemaan syvemmin. ”Internetistä löytyy paljon tietoa eri alojen vertaistukitoiminnasta. Potilasyhdistyksien lisäksi monista muistakin aiheista löytyy kattavasti informaatiota ja tarinoita, joita olen lukenut niitä ihaillen.” -Mika-Matti Trogen

Vertaistuen tarve kasvaa

Ihmisen sairastuessa vakavasti, sairastuneen ja hänen läheistensä tiedonjano on suuri. Lääkäreiden ja kirjallisuuden lisäksi tietoa saadaan kätevimmin kohtalotovereilta, joilla on sairaudesta kokemusta pidemmältä ajalta.


Kohtalotoverit jakavat omia kokemuksiaan sairaudesta ja sen kanssa elämisestä. Sairastuneelle ja hänen läheisilleen on tärkeää saada tietoa sairaudesta, tulevasta elämästä ja niiden tuomasta muutoksesta.


Kokemuksia on hyvä jakaa sellaisen henkilön kanssa, joka todella ymmärtää ja tietää sairaudesta. Vertaistukija on sopivan etäällä, jolloin hänelle voi olla helpompi puhua kuin esimerkiksi omille perheen jäsenille.


Vertaistuen tarve on jatkuvasti lisääntynyt, samoin kuin tilanteet, joissa sitä tarvitaan. Tämä johtuu osaltaan yhteiskuntamme muutoksista. Monet kertoivat saaneensa apua vertaistuesta, mutta kaikki tukea tarvitsevat eivät pääse sen piiriin. Yhdistyksillä onkin tärkeä tehtävä tukea ja tuottaa vertaistukipalveluja. Vertaistukea käytetään paljon myös yritysmaailmassa.

Kokemusasiantuntija auttaa

Usein sairastuneen omaa jaksamista helpottaa tieto siitä, ettei ole ainoa sairastunut ja ei ole yksin. Omista kokemuksista ja ajatuksista keskusteleminen on täysin erilaista niiden ihmisten kanssa, jotka ovat joutuneet käymään läpi samanlaisen polun kuin sairastunut itse.


Sairastuneelle on tärkeää, että saa puhua monen kokemusasiantuntijan kanssa ja kuulla heidän tarinansa. Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairaudesta. Sairastunut voi samaistua moneen kertomukseen. Sitä kautta hän voi saada toivoa ja lohdutusta omaan tilanteeseensa.


Muiden sairastuneiden kokemukset auttavat myös ymmärtämään kuinka pitkä tie toipumiseen on. Kokemusasiantuntijat kertovat vuosien terapiasta ja mitä kaikkea ovat kokeilleet ennen kuin toimiva hoitomuoto tai lääkitys löytyi. Sairastunut ymmärtää kokemusten avulla paremmin toipumiseen vaadittavaa aikaa ja työn määrää.


Sairastunut saattaa olla poissa normaalista sosiaalisesta toiminnastaan pitkiäkin aikoja. Vertaistukitoiminta saattaa kuitenkin tuoda uusia ystävyyssuhteita. Uusia ystäviä saattaa tulla niin paljon, että niitä on jopa enemmän kuin ennen sairastumista.

Vertaistuen merkitys on suuri 

Vertaistuki koetaan enimmäkseen hyväksi asiaksi, mutta kuinka merkittävää se oikeastaan on? Selviävätkö sairastuneet ilman vertaistukea? Kaikki eivät tietenkään pysty antamaan vertaistukea ja kaikki eivät sitä halua. Näihin pohdintoihin, Mika-Matti Trogen halusi löytää lisää kosketuspintaa.


”Moni kertoo, että olisi selviytynyt ilman vertaistukea, mutta he olivat kuitenkin todella kiitollisia saamastaan tuesta. Useat kokivat saaneensa henkistä läheisyyttä, ymmärrystä ja tärkeätä tietoa. Pelkkää kuuntelua ja neuvojen jakamista ei koettu ainoana tärkeänä asiana, vaan tärkeimpänä pidettiin saman kohtalon kokemusta.” - Mika-Matti Trogen


Vertaistuki auttaa sairastunutta ymmärtämään paremmin tilanteensa ja tarjoaa mahdollisuuden oppia muiden kokemuksista. Usein vertaistukijat tapaavat epäsäännöllisesti. He eivät varsinaisesti noudata ennalta määriteltyä kaavaa, vaan toiminta kehittyy omillaan. Vertaistuki vaatii luottamusta ja samalla myös etäisyyttä. Omasta lähipiiristä harva saa tarvitsemaansa vertaistukea.


Vertaistuesta puhutaan paljon, eikä turhaan. Monille vertaistuen merkitys on ollut suuri tai tärkein tekijä vaikeassa elämäntilanteessa. Kun on raskasta ja edessä tuntuu olevan umpikuja, aiheesta puhuminen ja avautuminen voi olla haastavaa. Kun ihmisellä menee hyvin, siitä kerrotaan mielellään. Osa sairastuneista ei jaksa hakea apua ja ovat jääneet yksin sairauden kanssa.


Tutkimusten mukaan vertaistuella on suuri merkitys sairastuneiden jaksamiselle ja elämänhallinnalle.


Älä jää yksin!

Yhteydenotto

Meille on tärkeää tukea yhdistysten merkittävää työtä omalla toiminnallamme. Ota yhteyttä ja jutellaan lisää, kuinka voisimme auttaa sinua järjestölehtesi tekemisessä ja ilmoitusmyynnissä!

Alkuperäinen kirjoitus on julkaistu Printmix Oy:n blogissa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: mika-matti trogen, printmix, mika trogen, printmix kokemuksia, printmix oy, suomen myyntimediat, metsek, paino, lehti, ilmoitusmyynti, graafinen suunnittelu, järjestö, yhdistys

Suomen Myyntimediat tuottaa positiivisia asiakaskokemuksia

Tiistai 21.6.2022

Opaskoirayhdistyksen Valjaissa

Valjaissa_kansi2.jpg

Ilmoitusmyynnin organisoiminen on monesti lehtien pullonkaula. Siihen on vaikea löytää sitoutuneita ja ammattitaitoisia tekijöitä.

Tämän tietää myös Opaskoirayhdistyksen puheenjohtaja Mika Tolvanen. Yhdistyksen kolme kertaa vuodessa julkaiseman Valjaissa-lehden printtiversio jäisi tekemättä, jos ilmoitusmyyntiä ei olisi ulkoistettu Printmix Oy:lle ja Suomen Myyntimedioille, sanoo Tolvanen.

Tuottoisa järjestölehti kannattaa

Lehti tuottaa ilmoitusmyynnin ansiosta tällä hetkellä voittoa. Sen tähden yhdistys voi tarjota muun muassa opaskoirakoulutusta.

Juuri siitä syystä Valjaissa-lehden kustantaminen ulkoistettiin Printmixille, ja voimme itse keskittyä lehden sisältöön, iloitsee Tolvanen.

Ammattitaitoinen ilmoitusmyynti on usein paras vaihtoehto

Printmix Oy poikkeaa muista painotaloista edukseen, sillä se hoitaa myös haastavan ilmoitusmyynnin asiakkaan puolesta yhdessä Suomen Myyntimedioiden kanssa, kertoo Tolvanen.

Ilmoitusmyynti on haastavaa, muttei mahdotonta. Useissa tapauksissa Printmix ja Suomen Myyntimediat hoitavat avaimet käteen -periaatteella asiakkaalle koko lehden. Tämä käsittää lehden taiton, graafisen suunnittelun, mainosten teon, ilmoitusmyynnin ja postituksen. Vain vastuu lehden sisällöstä jää asiakkaalle, selvittää Printmix Oy:n toimitusjohtaja Mika-Matti Trogen.

Vammaisjalkapalloyhdistyksen Siipirikot

siipirikot.jpg


Printmix Oy tekee Siipirikot-lehteä Vammaisjalkapalloyhdistykselle ja Suomen Myyntimediat huolehtii lehden ilmoitusmyynnistä.

Lehti tuottaa ilmoitusmyynnin ansiosta tällä hetkellä yhdistykselle tuloja ja on näin tärkeä osa yhdistyksen toimintaa.

Lehden tuotoilla ylläpidetään CP-Jalkapallomaajoukkueen nuorten ja aikuisten toimintaa.
Tämä ei olisi mahdollista ilman ilmoitusmyynnistä tulevia tuloja, kertoo Suomen Vammaisjalkapallo ry:n Johannes Siikonen.

Printmixin ja CP-jalkapallomaajoukkueen yhteistyö on jatkunut vuodesta 2010. Printmixin toimitusjohtajasta, Mika-Matti Trogenista on hienoa, että Suomesta löytyy tämäntapainen yhdistys, joka puskee eteenpäin lajinsa parissa ilolla ja intohimolla. Uskon, että tämän tapaiseen yhteisöön kuuluminen on vammaisurheilijalle yksi elämän tärkeimpiä asioita, toteaa Mika-Matti Trogen.

Yhteydenotto

Mikäli tarvitset apua ilmoitusmyynnin kanssa, ole yhteydessä!


Alkuperäinen kirjoitus on julkaistu Printmix Oy:n blogissa. Kirjoituksen voit lukea tämän linkin kautta: https://bit.ly/3b4ogPH.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: mika-matti trogen, printmix, mika trogen, printmix kokemuksia, printmix oy, suomen myyntimediat, metsek, paino, lehti, ilmoitusmyynti, kokemuksia, asiakaspalaute, lehti, järjestö, yhdistys, Mika-Matti, Trogen,

Suomen Myyntimediat Huumepoliisi-lehden asialla

Sunnuntai 5.6.2022

Suomen_Myyntimediat_Huumepoliisi-lehden_asialla

Suomen myyntimediat mukana tärkeässä yhteistyössä

Vuonna 2018 Helsingin huumepoliisi herätti henkiin Huumerikostutkijat ry:n. Työntekijäyhdistyksen toiminta alkoi ensimmäisen kerran jo vuonna 1988.


Yhdistys julkaisee Huumepoliisi-lehteä, joka on ilmestynyt vuodesta 2018 pääsääntöisesti kahden numeron verran vuodessa. Lehteä painetaan noin 2500 kappaletta jokaista julkaisua kohden.


Suomen myyntimediat huolehtii Printmix Oy:n kustantaman Huumepoliisi-lehden ilmoitusmyynnistä.

Mielenkiintoista sisältöä

Lehti on saanut erittäin paljon positiivista palautetta ja saavuttanut hyvän vastaanoton myös lehti-ilmoittajien keskuudessa. Huumepoliisi-lehdet tarjoavat lukijoilleen tukevan paketin artikkeleita huumeiden maailmasta.


-Mainittakoon eräs lehden artikkeli, joka säväytti minua. Artikkeli kertoi koskettavasti, kuinka huumeisiin kuolee Suomessa neljä ihmistä joka viikko. Eräässä kirjoituksessa kerrottiin myös entisestä jengiläisestä otsikolla ”Totuus veljeydestä”, kertoo Mika-Matti Trogen.


-On hienoa, että olemme mukana tässä projektissa. Meillä on paljon hyviä kokemuksia vastaavien lehtien tuottamisesta ja annamme täyden panoksemme Huumepoliisi-lehteen jatkossakin, kertoo Mika-Matti Trogen.


Lue koko alkuperäinen kirjoitus Printmix Oy:n sivuilta.

Yhteydenotto

Mikäli voimme auttaa sinua ilmoitusmyynnissä, voit ottaa meihin helposti yhteyttä sivuillamme.


Printmix Oy auttaa sinua mielellään järjestölehtesi tekemisessä! Lue lisää Printmixin kotisivuilta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: mika-matti trogen, printmix, mika trogen, printmix kokemuksia, printmix oy, suomen myyntimediat, metsek, paino, lehti, ilmoitusmyynti, graafinen suunnittelu, järjestö, lehti

Ilmoitusmyyjän työpäivä. "Hymyile, kun vastaat puhelimeen. Soittaja kuulee sen äänestäsi. Toimii myös toisin päin"

Maanantai 11.4.2022 klo 10.14 - Mika Trogen

Hymy.jpg

-----------------------------------------------

Printmixin kustantamiin lehtiin varsinaisen ilmoitusmyynnin suorittaa Suomen Myyntimediat ammattitaidolla.

Tyypillinen ilmoitusmyyjä on 18-80 vuoden ikäinen ja hän voi asua missä päin maailmaa tahansa. Myyjän pitää olla myyntihenkinen, ahkera ja rehti. 

Tarjoamme mediamyyjille hyvät puitteet työn tekemiseen. Työtä voi tehdä etänä mistä päin maailmaa hyvänsä tai vaihtoehtoisesti toimistoltamme. Toimistomyyjillä on omat ilmastoidut työhuoneet. Työtä voi myös suorittaa kokopäivätyönä tai osapäivätyönä.

Palkka sisältää takuupalkan sekä reilun myyntiprovision. Tarjoamme hyvät puitteet ja työkalut työn suorittamiseen ja onnistumiseen.

Käy lukemassa hyvä artikkeli ilmoitusmyyjän normi työpäivästä täältä: https://www.printmix.fi/tietoja/ilmoitusmyyjan-tyopaiva-printmix-tyopaikkana/

https://www.printmix.fi/

https://www.metsek.fi/

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: mika-matti trogen, printmix, mika trogen, printmix kokemuksia, printmix oy, suomen myyntimediat, metsek, paino, lehti, ilmoitusmyynti, graafinen suunnittelu, järjestö

IPA Poliisiuutiset -lehti ja kurkistus poliisin arkeen

Sunnuntai 3.4.2022 - Mika Trogen

Kansi.jpg
IPA Poliisiuutiset on poliisien ammattilehti, jossa poliisit tiedottavat poliiseille ja käsittelevät ammattinsa näkökulmalla asioita ja ilmiöitä kunkin teemanumeron mukaisesti. IPA Poliisiuutiset -lehdellä on tärkeä rooli tulontuojana jäsenistön toiminnassa. 

Lehteä jaetaan jäsenistön ja poliisilaitoksien lisäksi mm. käräjäoikeuksiin.

Suomen Myyntimediat hoitaa lehden ilmoitusmyynnin.

Käy lukemassa hyvä artikkeli tästä julkaisusta

https://www.sttinfo.fi/tiedote/kurkistus-poliisin-arkeen?publisherId=69819118&releaseId=69928623

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Poliisiuutiset, avaimet käteen, mika-matti trogen, printmix, mika trogen, printmix kokemuksia, printmix oy, suomen myyntimediat, metsek, paino, lehti, ilmoitusmyynti, graafinen suunnittelu

Nyt vietetään Aivovammaliiton 30-vuotisjuhlavuotta

Torstai 24.3.2022 klo 9.58 - Mika Trogen

av.jpg
----------------------------------
Aivovammaliiton toiminnassa Aivoitus-järjestölehti on tärkeässä roolissa jäsenten identiteetin kannalta ja tiedottamisessa. Lukijatutkimuksen mukaan Aivoitus-lehteä luetaan todella ahkerasti. Erittäin tärkeää on, että lehti ei ole kuluerä, vaan siitä saadaan myös tuloja. 

Lue koko tiedote: https://www.sttinfo.fi/tiedote/aivoitus-lehti-on-erityisen-tarkea-lukijoilleen?publisherId=69817937&releaseId=69935404

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Aivoitus, avaimet käteen, mika-matti trogen, printmix, mika trogen, printmix kokemuksia, printmix oy, suomen myyntimediat, metsek, paino, lehti, ilmoitusmyynti, graafinen suunnittelu, Järjestölehti,

Maineenhallinasta

Tiistai 15.3.2022 klo 8.26 - Mika Trogen

Maineenhallinta.jpg

-----------------------------------------------

Yksinkin huono viesti mediassa tai somessa voi kaataa huolella rakennetun yrityskuvan, jos hyviä sisältöjä ei ole rakennettu huolellisesti ajan kanssa. ”Ei vara venettä kaada” -sanonta pitää myös paikkansa esimerkiksi nettikiusaamisessa, jota kohdistuu myös yrityksiin.

Käy lukemassa tiedotteemme Iltasanomista: https://www.is.fi/taloussanomat/porssi/lehdistotiedote/sp-69933120/

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Järjestölehti, kiusaaminen, mika-matti trogen, printmix, mika trogen, printmix kokemuksia, printmix oy, suomen myyntimediat, metsek, paino, lehti, ilmoitusmyynti, graafinen suunnittelu

Hyvä artikkeli etätyöstä

Torstai 10.3.2022 klo 18.14 - Mika Trogen

etatyo.jpg

----------------------------------------------------

Suomen Myyntimediat on ollut pääasiassa etätyössä kohta kahden vuoden ajan, etätyö ei ole myyntityössä kuitenkaan kovin uusi asia.

Käy lukemassa hyvä artikkeli etätyön hyvistä ja huonoista puolista: https://www.printmix.fi/blogi/printmix-tyopaikkana-etatyo/

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: avaimet käteen, Järjestölehti, mika-matti trogen, printmix, mika trogen, printmix kokemuksia, printmix oy, suomen myyntimediat, metsek, paino, lehti, ilmoitusmyynti, graafinen suunnittelu

Vanhemmat kirjoitukset »